sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Lääkäriä ja tupatarkastusta.

Niilo sairastui. 
Kävimme eilen lääkärissä, veriarvot hyvät, mutta pojan kunto ei hyvä. 
Oli tiputuksessa ja sai kolmea eri lääkettä suoneen.
Kotiin tapletteja.
Tänään jo vähän hehkutkin maistui ja nyt nukkuu tuossa keittiön matolla.
On niin ikävä, kun ei osaa kertoa mistä on pipi.
Toivotaan, että tuosta pian paranisi♥ Mein vauva♥




Käytiin, myös eilen tekemässä tupatarkastus.
Poika 3. aloitti armeijan viikko sitten. On ne nuoret miehet vaan niin ihania♥

.




Metsätieltä löytyi tällainen orkidea....kolme kappaletta niitä oli...eikös nuo ole aika harvinaisia. Itse en ainakaan ole tuollaiseen ennen törmännyt.
Ihan oli pieniä orkidean kukkia.



Miehen kanssa sairaalassa käynti oli sanoisinko aika turha.
Omalääkäri lomalla...kuvien "tutkija" lomalla, eli lausuntoa ei saatu. Sen verran tämä nuorimies lääkäri sanoi, että hän ei ainakaan mitään isompaa kuvista löytänyt.
Kolmen viikon päästä olisi sitten omalääkäri ja saadaan vihdoinkin lausunto. Odottavan aika on pitkä.
Lääkitystä jatketaan ja annosta suurennettiin.

Tänään menossa katsomaan isää Ruissalon kylpylään. Kaksi viikkoa siellä lomailee...:)

Aurikoa odotellen...:)

Voikaa hyvin♥
Irmastiina

30 kommenttia:

Intianminttu kirjoitti...

Niilolle rapsutuksia ja pikaista paranemista. Kukka näyttäisi olevan maariankämmekkä, ihastuttavan näköinen kyllä. Kerran olen itsekin livenä nähnyt. Harmillista, ettette saaneet sairaalasta tarkempaa tietoa tilanteesta, odottavan aika on todellakin pitkä :(

AnniK kirjoitti...

Voi Niilo poloista, toivottavasti on ohimenvä vaiva eikä mitään vakavampaa. Lemmikin sairastellessa on jotenkin niin voimaton olo kun toinen ei tosiaan voi kertoa minne sattuu. Kukan minäkin tunnistin Maariankämmekäksi, kaunis on kuin mikä !
Ikävää tuollainen odottelu ja lääkärissä turhaan juoksuttaminen, tälläistä tämä lomaaikaan taitaa aika yleisesti olla. Mukavaa sunnuntaita kaikesta huolimatta ja Niilolle superrapsutukset ja halit!

Marru kirjoitti...

Voi pientä, pikaista paranemista ♥ niin ja odottavan aika ON todella pitkä, toivotaan hyviä uutisia!

Armeijakuvia katsellessa menin ihan sanattomaksi, jotain haluaisin sanoa, mutta... - Mun "pikkuisella" tuo on edessa tammikuussa :)

Mukavaa sunnuntaita!

Anne kirjoitti...

No voi Niiloa- nyt vain täytyy toivoa, että ohimenevää. Olipa kurja kun reissu sairaalaan turhautti miehesi terveyden tilanteen suhteen - ne on pitkiä päiviä kun odottaa tietoa lisää ja sitten jää vähän kuin tyhjän päälle - onneksi ei kuitenkaan mitään hälyttävää. Se hyvä. Enpä ole moiseen kukkakaunottareen minäkään koskaan törmännyt. Meillä paistoi eilen aurinko ja se kyllä tuntui - nyt taas se sama harmaus - ja paksut pilvet - voi että on auringonpaiste kortilla. Nautitaan silti tästä sunnuntaista.

Irene kirjoitti...

Vauvalle toivotaan hyviä vointeja!
Nyt nuorimieskin sitten itsenäistyy pikkuhiljaa, kun armeijan harmaissa aloitti. Äidin ja nuoren välinen side alkaa löystymään. Onnea vaan koitoksiin molemmille!

pirkko kirjoitti...

Pikaista paranemista suloiselle Niilolle ♥
Nuorten miesten rivikuvasi ovat vaikuttavat.

Jovelan Johanna kirjoitti...

Toiveikkaita uutisia saitte kuitenkin, vaikka tarkempaa lausuntoa on tietenkin kurjaa odotella. Toivotaan, että se tulee pian :)

Voi karvakaveria! Lemmikkien sairastaminen on kovin huolestuttavaa, kun tosiaan ei voi kysyä missä vika. Meillä on Main kanssa välillä masuhuolia. Nälkiintyminen aikoinaan on tehnyt suolistosta herkästi pillastuvan ja kerran ollaan oltu koirasairaalassakin tuon vaivan vuoksi. Onneksi yleensä moiset vaivat katoavat yhtä nopeasti kun tulevatkin.

Mukavaa sunnuntaita sinne :)

Sussi kirjoitti...

Niilolle rapsutukset ja pikaista paranemista!

Kivat armeijakuvat!

Hannah kirjoitti...

Voi pientä Niiloa! Pikaista paranemista! Tulipa mieleen viime kesämme, kun koirulimme ykskaks tuli kipeäksi ja eikun pyhänä päivystävälle lääkärille. Eipä koiraherrasta mitään erityistä löytynyt, oli tainnut reväyttää pihalla telmiessään raajaansa ja vaiva hoitui särkylääkkeellä. Mutta se huoli!
Alokaspojalla siellä jännittävimmät ekat viikot takana. Siitä ne viikot lähtevät rullaamaan!
Koettelevaa tuollainen lääkärireissu. Ne ovat todella pitkiä päiviä, kun odottaa saavansa hoitavan lääkärin arvion. Onneksi tilanne vaikuttaa hyvältä. Jaksamista ja luottavia askelia eteenpäin!

Lempeitä kesähetkiä teille Irmastiina, lämpöä ja iloa♥

Leena Lumi kirjoitti...

Voi pikkuista♥♥♥

Kukka taitaa olla maariankämmekkä. Erittäin kaunis. Meillä kasvaa vain valkolehdokkia, joka myös kuuluu kämmekkäkasveihin.

Suomessa on rasittavaa sairastaa suvella yhtään mitään. Kukaan ei anna varmasti mitään tietoja etc. Itse koin sen edellissuvena, mutta toki ei minkään kovin vakavan asian yhteydessä. Nyt sitä oikein yrittää käydä kaikki omat lääkärit ennen kuin lomakausi alkaa. Kolme viikkoa on joskus todella pitkä aika. Odotin itse saman ajan vuonna koiuv ja tähti leikkauksen jälkeen tietoa, onko melanoomani levinnyt vai ei. Paras kääntää mieli levolliseksi, kun hermoilu ei mitään auta. Parasta edelleen toivottaen♥

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥oi pientä Niiloa! ♥Halaus!♥ Irmastiinalle jaksamista!♥♥

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille kaikille ihanille♥

kristiina kortelahti kirjoitti...

Pikaista paranemista Niilolle.

Toi on niin turhauttavaa, kun menee lääkärille ja jännittää "tuomiota" ja sitten kohdalle osuukin joku sijainen, joka ei oikein osaa sanoa juuta eikä jaata. Nyt saatte taas odottaa lisää saadaksenne "oikean" lääkärin lausunnon.

Noita kukkasia kasvaa täällä Ahvenanmaalla aika yleisesti, mutta nimeä en osaa kuitenkaan sanoa. Vähän muistuttaa lehdokkia, mutta väri on toinen.

Elämää Onnenpähkinässä kirjoitti...

Ovat pojat viikossa oppineet seisomaan suorissa riveissä :-)

Marika kirjoitti...

Lähetän täältä teille kaikille siunattuja voimahaleja :)

ma-te kirjoitti...

Ikävää kun lemmikki sairastaa.
Juuri tulin pyöralenkiltä ja ihailin matkalla maariankämmekää. Siinä on todella kaunis kukka☺
Toivotaan hyviä uutisia kolmen viikon kuluttua☺~♥

Souliina S kirjoitti...

Niilolle paljon paranemisi ja pojalle reippaita armeija aamuja :)

Huopalintu kirjoitti...

Sulla on sitten vähän sama tilanne Koiran kanssa, mitä minulla ollut kissan kanssa. On se kova huoli noiden lemmikkien kanssa, silloin kun sairastavat. Minun veljen poikakin meni viikko sitten armeijaan, toivotaan heille voimia armeia-aikaan. Hyvää kesän jatkoa sinulle ja perheellesi.

Liisan kotona kirjoitti...

Niilolle toivon pikaista paranemista ja myös miehellesi. Odottavan aika on todella pitkä. Voimia ja jaksamista. Liisa

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos ihanat♥ On aina niin mukava lukea kommentejanne..:)

Tuula kirjoitti...

Voi Niilo pientä, toivottavasti paranee pian ♥ Harmillista odotusta, jaksamista Teille molemmille ♥♥♥

mustakissa kirjoitti...

Niilolle pikaista parenemista ja rapsutuksia.
Ja jaksamista teille kaikille sinne<3

Koivurinteen Akka kirjoitti...

Lemmikin sairastaminen on kauheaa, kun ei tiedä, miten voisi auttaa. Toivottavasti Niilo tuosta toipuu nopeasti. Maariankämmekkä on kyllä jotenkin vaikuttava ilmestys. Kyllä se on hieno orkidea. Onneksi Suomessakin on tuollaisia ihmeitä. Tsemppiä miehelle tiedon odotteluun. Mikään ei ole kyllä niin ärsyttävää kuin jäädä odottamaan.

Unelmia Keltaisessa Talossa KatjaS kirjoitti...

Pikaista paranemista Niilolle. Me käytiin kanssa lauantaina moikkaamassa meidän sotilasta Niinisalossa :)
Voimia miehellesi ja sinulle uutisten odotteluun.

Vilma kirjoitti...

On aina niin surullista, kun koira sairastaa. Kun siitä ei saa selvää, mikä vikana. Toivottavasti koiru paranee pian. Aurinkoa sinne!

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille kaikille ♥ Mukavaa, kun jaksatte täällä käydä.

AnnaS kirjoitti...

Toivottavasti Niilo toipuu pian ja mies (ja sinä)saatte hyviä uutisia sairaalasta.
Voimia ja Aurinkoa päiviin!

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos Anne♥

Suloista Elämää kirjoitti...

Voi Niiloa! Toivottavasti tilanne selviää ja paranee pian.
Samaan olen törmännyt tämän jalan kanssa että kaikki asioista tietävät tohtorit ovat lomalla ja sairaalat täynnä harjoittelijoita. Työssähän heidän pitää ilman muuta treenata mutta kukapa meistä haluaisi olla harjoituskappaleena... Varsinkin noin vakavassa sairaudessa omalääkäri on ensiarvoisen tärkeä. Kovasti positiivisia aatoksia teille ja edelleen ajatukset ovat luonanne.

maatuska kirjoitti...

Meillä on kans japsipoika potilas. Lääkekuuri päällä ja muut hoidot lisäksi. Onneksi potilas on virkeä. Teille paranemisia sinne!
Löysin tänne blogit.fi sivuston kautta, nyt alan selaamaan blogiasi tarkemmin.