perjantai 23. lokakuuta 2015


Kesti kyllä hetken sulatella miehen ja Niilon
 leikin seurauksia..####



Tämä Tamara Aladin kirkas Presto maljakko säpäleinä.
IIIKKK!!!!
Ja eihän pelkästään tämä vaasi hajonnut, vaan sen päälle putosi yksi Festivo kynttilänjalka...katki, poikki, säpäleinä, tietysti sekin...ja yksi iso vanha lasinen narutölkki!!!
Nyyh!!

Näin ensin punaista, mutta muutaman kerran...tai no paljon enemmän, kuin muutaman kerran, syvään hengittäen ja sataan laskien sain raivon pidettyä sisälläni.
Voi pyhä yksinkertaisuus, että otti päähän!!!!

Miehen kuvaa en viitsi tähän laittaa, mutta kuten Niilon naamasta näkee, että pahoillaan olivat....
siis minäkö olen syypää...anteeksi mami!


Yritän tässä miettiä, että tavaraahan tämä vain on....
ihan oikeasti yritän!

Kaikesta huolimatta ihanaa viikonloppua teille kaikille♥
Irmastiina

44 kommenttia:

Maelka X kirjoitti...

Kyllä muakin harmittais. Ehkä eniten se narupurkki :).

Marru kirjoitti...

Voi ei... ainahan nuo harmittaa :/ vaikka ovatkin "vaan" tavaroita.

Leena Lumi kirjoitti...

Siltikin vain tavaraa, vaikka kirpaisee;)

Festivot ovat jälleen kovasti hot ja minäkin olen kvaivanut esille kaikki anopiltani saadut. Niiden kanssa pitää vain muistaa, että ei anna kynttilän palaa loppuun, sillä meillä yksi särkyi kun luulimme sen kestävän kynttilän loppuun palasimisen.

Ei minua ole koskaan koirien pikkuvanhingot suuttuttaneet, mutta viime jouluna R. keskusteli innokkaasti käsillään elehtien ja kaatoi täyden punaviinilasillisen valkiselle matolle...Hymyilin ulospäin joulun takia, mutta että otti päähän.

<3

morso kirjoitti...

Auts. Tunnen tunteen. Minä suren mm. jokaista hajonutta muumilautasta tai mukia. Jotkut särkymisjutut kestää ihan hyvin, mutta erityisesti kauniiden esineiden särkyminen kirpaisee tosi syvältä. Vaikka se onkin vain tavaraa.

S.H - HOUSEkoti kirjoitti...

Voi hamin paikka. Mutta tiedätkö kirpparilta voisit löytää tialle vastaavat ♥ Tsemppiä ♥

Ninnu kirjoitti...

Voi, miten huono tuuri :( . Mutta hyvä, että elolliset eivät satuttaneet itseään lasinsiruissa.

Jovelan Johanna kirjoitti...

Ai, ai, ai, tuhmat pojat ;D Sattuu ja tapahtuu. Harmit unohtuu (ai, ai, ai ;D )

ma-te kirjoitti...

Voi ei, mutta Niilo on niin anteeksipyytävän näköinen ☺☺
Varmaan harmittaa, ja jos se lohduttaa, "sirpaleet tuovat onnea", niinhän sitä sanotaan☺
Sinulle myös ihanaa viikonloppua ~♥~

Syvältä.Sanna. kirjoitti...

Kääk! Tosiaan tavaraahan se vain on, mutta harmittaahan se tietenkin!

jaana kirjoitti...

No voi harmitus! Mutta sittenkin, tavaraa vain!

Vilma kirjoitti...

Noi voi harmitus! Miltähän miehen naama mahtoi näyttää!

mummeli kirjoitti...

Huh, mitenkähän olisi meillä käynyt vastaavassa tilanteessa. olisin varmaan ulospäin antanut kuulua täydellä laidalla. En olisi jaksanut sataan laskea ja sitten hillitä sanaisenn arkkuni.

sade kirjoitti...

Voih ei. Ymmärrän hyvin tunteesi. Meillä kanssa hajonnut vaikka mitä eläinten vuoksi. Harmittaahan se mutta aina olen sitten tosiaan ajatellut että tavaraahan se vain on.. Tärkeimmät on onneksi tässä..

Unelmia Keltaisessa Talossa KatjaS kirjoitti...

Ymmärrän kyllä hyvin kiukkusi :(

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos kaikille♥
Erikoisesti tuo maljakko harmitti, kun olimme saaneet sen lahjaksi edesmenneeltä kummitädiltäni....mutta tänään ei enää harmita ollenkaan niin paljon...aurinkokin paistaa..:)

Jael kirjoitti...

Voi miten harmitti,minäkin olisin tosi harmissani tuollaisesta. Ja Niilon ilme;D Hyvää viikonloppua!

Elämää Onnenpähkinässä kirjoitti...

Harmillinen vahinko. Toivottavasti ei Niilo saanut lasinsiruja tassuihinsa.

Idis & Interiööri kirjoitti...

Auts! Reppanalla niin syyllinen ilmekin...istuuko mies nurkassa :D Pojalla putosi kaksi Festivoa lattialle ja menivät ihan siististi poikki vaan, ei sirun sirua lattialla! Onneksi tavaraa saa uutta. Hyvä ettei pikku tassut loukkaantuneet!
Kivaa viikonloppua <3

Hyvä Mieli kirjoitti...

:) Näitä sattuu varmaan kaikille, tavalla tai toisella;) Onneks se 'raivo' laantuu;) Vaikka siihen voi tuntea melkein hetken pimahtvana, ennen kuin se lähtee laskuun! Ja se on uskomatonta, että koirat osaa ottaa tuon ilmeen, tietävät tehneensä väärin!!

Mima kirjoitti...

Ounou! Voi että harmittaa ja anteeksi vain naurattaakin ja sitten käy niin sääliksi kun koiralla niin anteeksipyytävä ilme :) Millainenhan ilme isännällä?

Koivurinteen Akka kirjoitti...

Kyllä ymmärrän, että harmittaa.

Sussi kirjoitti...

harmi juttu, mutta onneksi ainakin festivoja saa hankittua uuden.

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥no voi harmin paikka! Kyllähän se tietysti harmittaa. ♥

Anne kirjoitti...

Saahan se harmittaa - mittasuhteet elämään ovat siitäkin huolimatta oikealla tolalla :) toiset tavarat vain ovat tärkeimpiä kuin toiset.

Mirjam-Matilda kirjoitti...

Voi noloa Niiloa.... <3 Sirpaleet tuovat onnea!

Pilvi kirjoitti...

Oi ei!! Kyllä tuo harmittaa, mutta ihailtavasti hilitsit itsesi. Eihän se sättiminen niitä enää kuitenkaan takaisin tuo ja vahinkoja sattuu :(.

AnniK kirjoitti...

Ne miehet! :)

Anne kirjoitti...

Harmi tosiaan! Mutta minkäs vahingolle mahtaa..Hetken aikaa ärsyttää mutta ohi menee.Eihän tuolle Niilolle voi vihainen olla,ainakaan kovin kauan<3

Tiina kirjoitti...

Voi iiks...tekeville sattuu ! Tavaran Tunnearvoa ei oikein voi rahassa mitatakaan, mutta onneksi jo aurinko paistaa
ja harmit unohtuu :) Voi Niiloa, hän on niin katuvan näköisenä kuvassa <3

kristiina kortelahti kirjoitti...

Ymmärrän kyllä harmituksesi kun noin ihanat lasiesineet rikki menivät, mutta onneksi kukaan ei loukannut itseään sirpaleissa.

Satu kirjoitti...

Voi ei! Mieletön itsehillintä sulla! Tunnistan kyllä tunteen, vaikka tavarasta onkin kyse. Voihan pojat!

Mari kirjoitti...

Auts... Varmasti harmittaa!

Kirjailijatar kirjoitti...

Oho, onneksi ei käynyt kenellekään mitään.

Johanna N kirjoitti...

Tavaraahan se vain on, mutta kyl mulla olis itku päässyt vastaavanlaisessa tilanteessa. Mä en vielä ole uskaltanut ottaa lempparimaljakoita alas kaapin päältä, kun pelkään, että niille käy justiinsa noin =)

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille kaikille ihanille ♥ Harmitus on hävinnyt tämän aamun ihan auringon myötä.. :)
Poistin tuosta välistä kommentin...omani, mutta olin kommentoinut sen omalla nimellä..:)

Una Reinman kirjoitti...

No mutta vahinkoja sattuu. =)

Tanja Lehtinen kirjoitti...

Voi harmitus!

Onneksi oli vain tavaraa....

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos Una ja TAnja...näinhän se on, että vahinkoja sattuu..:)

Ta Ra kirjoitti...

Nämä ovat juuri niitä päivän parhaita paloja, kun koira, mies jne.. leikkivät niin jotakin menee säpäleiksi. Niin tavaroitahan ne vain ovat ja onneksi festivojakin saa vielä ostettua, mutta ovat niin pirskatin kalliita.

Viime kesänä kaverini oli meillä kylässä ja laitoin kahvia. Olin avohyllystä ottamassa juuri tarjoiluastiaa ja sen mukana tuli toinenkin ja arvaa oliko ne ihan p....päreinä. Sitä lasin sirun määrää voi hyvänen aika. Siinä sitä sitten kaverini kanssa siivottiin lasinpalasia ympäri keittiöö ja manasin, kun juuri se tarjotin meni hajalle jota olin pitkään yrittänyt suojella koko sielullani. :O

Matkatar kirjoitti...

Oi voi, varmasti harmitti! On kyllä tosi suloinen tuo Niilo, voin kuvitella miltä se tuntuu, meidän entisellä naapurilla oli ihan samanlainen!

Suloista Elämää kirjoitti...

Taitavat teilläkin olla pojat poikia. Meillä jermoillaan kun heidän palloleikeissään lattia naarmuuntuu...
Yhtenä päivänä ihmettelin miksi Sulo on kovin vaisu eikä leiki. Siihen mies totesi että eihän täällä saa leikkiä kun tulee meteliä ja matot menee vinoon. Tuli huono omatunto.....

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille kaikille!
Sama täällä...lattiat naarmuuntuvat ja matot ovat kasassa, kun pojat pistävät tuulemaan...:)

Kikka kirjoitti...

Ai kauheeta, mä en ehkä olisi saanut pidäteltyä vaan suusta olisi tullut ulos muutama hmmmm painokelvoton sana. Vaikkakin vaan materiaa, silti ;)

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Kikka...koville otti pitää sisällä kiroilut, mutta onnistuin ..:)