lauantai 10. helmikuuta 2018



Elämä pisti taas asiat tärkeysjärjestykseen.

Olen tuskaillut tuon kilpirauhasen vajaatoiminnan
 kanssa tässä taas muutaman kuukauden. 
Arvot ihan pilvissä, eikä meinata saada lääkitystä kohdalleen...
taas lisättiin annosta ja tämä täti on niin vetämättömissä,
 että mitään ei jaksaisi.
Paino nousee.
Hermotkin tässä on ollut kovilla.


Aamulla Turun Sanomissa huomasin 
muistoilmoituksen.
Entisen pitkäaikaisen työkaverin, ystävän, kuolinilmoitus.
Tiesimme hänen sairaudesta.
Syöpä.
Ja sellainen syöpä, joka ei anna merkkejä
itsestään ennen, kuin on myöhäistä.

Mitä yhdestä kilpirauhasesta.

 Hyvää matkaa Ystävä♥.


Yritetään elää niin, ettei murehdita pienistä.
Nauttia elämästä.

-Hannele-

36 kommenttia:

Tuta kirjoitti...

Tuo syöpä on kyllä yksi vihulainen.. Samaa mieltä olen, moni sairaus kalpenee sen rinnalla. Leppoisaa viikonloppua sinulle ja yritetään nauttia elostamme, kaikista vaivoista huolimatta ♥

Rita A kirjoitti...

Hyvä elämänohje ❤️ Aina silloin tällöin tulee terveellinen muistutus että kannattaa pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Kuvittele olevasi rauhallinen kiva kilpikonna kunnes kilpirauhaslääkitys tepsii ja saat taas vauhtia jäseniin. Minulla ja siskollani oli lapsina kilpikonnat ja kyllä porhalsivat ruohossa eteenpäin kun aurinko lämmitti. Kevätaurinko tuokoon meille lisää energiaa ☀️ Hyvää viikonloppua !

kristiina kortelahti kirjoitti...

Näitä pysähdyksen hetkiä tulee silloin tällöin. Ehkä on hyväkin että saamme muistutuksia elämän hauraudesta. Silloin ehkä edes pienen aikaa tajuaa olevansa onnellinen vaikka kaikenlaista pikku harmia onkin itse kullakin.

Mirjam-Matilda kirjoitti...

Pysähdyttävä ja tärkeä postaus.
Tämä elämä on niin ainutlaatuinen lahja, jonka kulusta emme koskaan voi olla täysin varmoja.Pitäisi olla kiitollinen ja elää sitä täysillä, turhista murehtimatta.Vaan olemme myös inhimillisiä ja ajoittain pitää saada pientä ravistelua, kun omat murheet vievät mukaansa.
Toivon, että lääkitys asettuu kohdilleen ja saat voimasi takaisin.<3
Minun tyttäreni kärsi samasta vaivasta ihan nuorena tyttönä.Huolestuimme, kun hiuksia alkoi lähteä, hän oli koko ajan väsynyt ja haluton.Lääkityksellä se sitten poistui tuo ongelmarupeama.
Hyvää ja murehtimatonta viikonloppua Hannele! <3

Una kirjoitti...

No niin, minullakin on kilpparin vajaatoiminta riesana.
Tsemiä siis siulle.

Hannah kirjoitti...

Elämä on todellakin hetkissä. Lämmin osanottoni Hannele. Kyllä se koskettaa ja puhuttelee syvästi, kun vierestä lähtee ystävä.

Syöpä on valitettavasti niin yleinen sairaus, että taitaapa meillä jokaisella olla piireissämme joku sitä sairastava, siitä selvinnyt tai siihen menehtynyt. Jotakin valoa kuitenkin tuonee, että syövän hoito on kehittynyt huimasti ja siihen saadaan yhä parempia hoitotuloksia. Moni paranee kokonaan! Vaan voimia nuo taistelut vievät, miten vievätkään. Toivonkin kovasti jaksamista ja toivoa kaikille, joita syöpä koskettaa.

Valonsäteitä viikonloppuusi♥

Marru kirjoitti...

Vähän väliä sitä pitää muistuttaa itseä, että ei murehtisi niitä arjen pieniä asioita. Kipujen kanssa täällä(kin) elellään, mutta hymyssäsuin mennään - Ollaan kiitollisia siitä, mitä meillä on ♥

Mukavaa viikonloppua ♥

Regine Karpel kirjoitti...

Love.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos ihanat♥

Minullahan mies sairastaa syöpää...tällä hetkellä oireetonta. Sitten, kun joku muu joutuu antamaan taudille periksi, se koskettaa vieläkin kovemmin.

Mirjam-Matilda, hiuksia on minultakin lähtenyt siihen malliin, että mies jo tuumasi, että jos häneltä samaan tahtiin lähtisi, hän olisi jo kalju..olen väsynyt ja haluton, mieli maassa ja painoa kertyy. Vúosia jo menikin hyvin lääkityksen ansiosta, mutta nyt vaan tapahtui jotakin, ja lääkitys ei enää riittänyt.
Mutta kyllä tämä tästä..:)

AnniK kirjoitti...

Juuri näin, pienet monesti ovat ne omat murheet. Ei pitäisi valittaa vaan olla onnellinen jokaisesta päivästä jonka terveenä saa elää! Mukavaa viikonloppua!

Ansku kirjoitti...

Lämmin osanottoni ♥
Pysähdyksen paikkoja tulee elämässä, niin pieniä, kuin niitä isompiakin. Viime vuonna päättyi ihan liian monen sukulaiseni ja ystäväni elämä, mutta kyllä minä silti surun keskelläkin näitä omia sairauksia ja vaivojanikin itsekseni valittelin.
Tiedän mitä on elää jatkuvan väsymyksen vaivatessa ja toivon todellakin, että lääkityksesi saadaan pian korjattua kohdilleen ♥
Voimia ja valonpisaroita sinne luoksesi ♥

Seija kirjoitti...

Iän myötä näitä ’kavereita’ tahtoo mukaan tulla. Muistan lukeneeni jo jonkin aikaa sitten, muistaakseni Seela Sellan, haastattelun. Hän kertoi lyhyesti, kysyttäessä, sairauksistaan, mutta jatkoi sitten, että elämässä on kuitenkin niin paljon hyvää ja että hän haluaa keskittyä niihin asioihin. Tällaista asennetta minäkin yritän harjoitella.
Voimia sinulle ja valoisia päiviä, ja toivottavasti pian sopiva lääkitys löytyy!

Maatiaiskanasen Elämää kirjoitti...

Aina ei (onneksi) muista, että elämä on lopulta aika pienestä kiinni. Pistää aina miettimään nuo tilanteet ja pohtimaan omia elämän arvojaan...
Tsemppiä kilpirauhasen kanssa <3

Idis & Interiööri kirjoitti...

Laitan tähän vaan sydämen ❤️

Lady of The Mess kirjoitti...

Elämä osaa - eikä ole aina reilu <3

Irene kirjoitti...

Toivottavasti saat tuon lääkityksen kohdilleen. On tuo vajaatoiminta aika riesa. Hyvällä ystävälläni oli myös pahana, mutta nyt vihdoin saatiin lääkitykset toimimaan ja voi nyt oikein hyvin.

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Voi Hannele! Olen pahoillani ystäväsi puolesta. Kyllähän se usein on niin, että omat surut ja murheet saa perspektiivin kun katselee vähän muuta maailmaa. Mutta ei se vähennä sitä, mitä tällä hetkellä käyt läpi. Toivon sydämestäni, että saat tarvittavat lääkkeet ja hoidon, että kevään tulleen koittaa monenlaista uutta. Voimia rakas blogiystävä!

Piipe A kirjoitti...

Lämmin osanotto SInulle! Kyllä läheisen kuolema aina koskettaa ja muistuttaa elämän rajallisuudesta. Toivon, että taisit kilpirauhaslääkityksen kohdilleen ja olosi parantuisi.
Siunausta sunnuntaihisi! <3

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos ♥

Sussi kirjoitti...

osanottoni ja voimia

Päden paja kirjoitti...

Lämmin osanotto❤ Ei sitä tosiaan koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan ja jokainen päivä on niin arvokas..Toivottavasti sinunkin olosi asettuisi.Terveyttä ja kaikkea hyvää sinne teille❤

Ronja Ryövärintytär kirjoitti...

❤❤❤

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos ♥♥♥

Maarit / Rosanpunaista kultaa kirjoitti...

Kaikkea hyvää teille!! <3

pike kirjoitti...

Kuulin itsekkin vastoittain että eräs tuttu sairastuisyöpään, mitään ei voida tehdä, kun etäispesäkkeet oli jo salakavalasti levinneet, se kun ei anna aina oireita, tai ne tulee liian myöhään.
Voimia sinulle kilpirauhasten kanssa, eikö tyröksiinistä ole ollut apua?

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille♥
Pike, Thyroxin lääkitys on pitänyt vuosia arvot aisoissa, en tiedä mikä niille nyt on tullut, kun eivät meinaa tasaantua lainkaan. Ja arrvot ovat todella korkeat, jopa lääkäri kummasteli lukua..:)

liisan kotona kirjoitti...

Otan osaa :) Tuo syöpä on kyllä viheliäisin sairaus, johon on myös muutama ystäväni menehtynyt. Toivottavasti saat kilpirauhasen arvot kohdalleen.

Kaisu kirjoitti...

Kilppari on monella haasteena ja vaivana. Onneksi sitä voidaan hoitaa lääkkeellä.

Tsemppiä tasapainoisen lääkityksen löytymiseen.💖

Hannele mummun paratiisi kirjoitti...

ihan liian nuoret ystävät häviävät

Marianna kirjoitti...

Sympatiat ongelmaasi ja lääkityksen löytymiseen.
Omien ongelmieni kautta olen törmännyt juuri samanlaisiin ajatuksiin ja syöpä on vienyt minultakin sekä läheisiä että tuttavia. Se on niin surullista.

Eletään tätä päivää ja koetetaan sinnitellä vaivojemme kanssa. Huomisesta emme tiedä kukaan <3

Hyvää ystävänpäivää <3

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos♥

ma-te kirjoitti...

Olen ajatellut monta kertaa, että miksei voi vain vanheta, ilman että tulee kaikenlaista vaivaa .
Onnellista Ystävänpäivää Sinulle Hannele ♥♥

Sarin kotona kirjoitti...

Lämmin osanotto!
Hyvää ystävänpäivää!❤️

Matkatar kirjoitti...

Oijoi..osanotot ja voimia suruun, ei todellakaan omat vaivat tunnu enää miltään sitten kun ystävä lähtee liian aikaisin.

Cheri kirjoitti...

Toivottavasti lääkitys saadaan kohdalleen ja elämä jatkuu iloisemmissa merkeissä. Kun kuolema kulkee läheltä, tuntuvat omat vaivat kevyemmiltä.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille♥