Kävimme mieheni kanssa katsomassa
Tuntemattoman sotilaan.
Elokuva oli pitkä...kolme tuntia, mutta aika meni nopeasti.
Olen tosi tunteellinen ja herkkä ja eläydyn lukemiini kirjoihin ja katsomiini elokuviin täysillä mukaan....
niin nytkin.
Muutaman kerran sain silmäkulmista kyyneleitä pyyhkiä.
Ja muutaman kerran meinasin tuolilta pudota, kun pojat ryömivät
metsässä ja oli hiljaista... sitten yhtäkkiä pommi räjähti
"ihan vieressä".
Katsellessani elokuvaa tulivat mieleeni molemmat pappani, miten puollustivat maatamme.
Ajattelin, myös mammojani, jotka joutuivat lastensa kanssa,
kotinsa jättämään ja lähtemään evakkoon.
Toivon sydämestäni, että Suomi ei enää koskaan joudu sotaan
ja että muuallakin maailmassa, ihmiset viisastuisivat
ja lopettaisivat sotimisen.
Tällä hetkellä elämme hyvin pelottavia
aikoja....maailmalla kuohuu.
Hyvää ja turvallista loppuviikkoa teille kaikille♥
-Hannele-
Elokuva on ollut mielessä, mutta vielä ei ainakaan olla käyty katsomassa.
VastaaPoista- Mukavaa loppuviikkoa!
Onko tuo se uusi versio? Joku sotaveteraani sitä arvioi haastattelussa ja sanoi että ei siellä rintamalla oikeasti koko ajan paukkunut. Elokuvan alkuperäinen versio oli hänestä realistisempi. Oli miten oli, ONNEKSI Suomessa ei ole sotaa ! Kunpa saataisiin sodat katoamaan koko maailmasta.
VastaaPoistakävin itsekkin katsomassa tuntemattoman oli hyvä leffa ja minun ukkini oli niillä paikolla sotimassa siellä
VastaaPoistaHaluaisin myös nähdä tuon leffan.
VastaaPoistaKovasti se on kehuja saanut.
Toivon myös, että sodat maailmalla loppuisi!
Ollaan menossa Isänpäivänä katsomaan Tuntematonta. Kovasti sitä on kehuttu,kuinka todentuntuinen se on.
VastaaPoistaKyllä sota on aina kamalaa ja tuo toive on tottakai itselläkin sydämessä.
Mukavaa loppuviikkoa!
Minuunkin elokuvat vaikuttavat paljon. Tuo olisi varmasti mielenkiintoista nähdä.
VastaaPoistaHarmi kun emme ihan miehen kanssa ehtineeet käydä katsomassa tuota vaikka suunnitelmissa oli. No kotisoffalla sitten joskus jos sen saa dvd:nä...
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Me menemme ensi viikolla katsomaan, odotan jo kovasti näkeväni elokuvan.
VastaaPoistaEvakkojen lapsena ja lapsenlapsena jaan tunteet kanssasi.
Toivotaan, ettei nuoret enää ikinä joutuisi sotaan, ja tosiaan ne loppuisivat jo muualtakin.Miksei ihminen osaa elää rauhassa toisen kanssa...
Vaikuttavan näköiset nuo auringonkajo-kuvat.Jotenkin ajatukseni veivät siihen Laineen versioon tuntematonta, siihen loppunäytökseen.
Kiva että pääsitte tuon elokuvan näkemään♥ Taitaa nyt jo olla suomen katsotuimpia elokuvia vaikka on vasta muutaman viikon pyörinyt. Meillä oli ajatuksena mennä katsomaan se koko perheen kanssa yhdessä, kun tulee sopiva hetki.. On ne ollut kovia aikoja nuo sota-ajat.. Leppoisaa loppuviikkoa sinne♥
VastaaPoistaVarmasti vaikuttava ja koskettava elokuva! Itsekin tahtonut nähdä sen, mutten taida toipilaana vain jaksaa tuota kolmen tunnin istumista leffateatterissa... jäänee nyt myöhempään kotisoffalta katsottavaksi.
VastaaPoistaMinäkin ajattelin mennä katsomaan elokuvan, vaikka arvaan, etten selviä ilman kyyneliä.
VastaaPoistaTunnelmaan sopivia valokuvia olet postannut. Tuntematon sotilas on koskettava elokuva. Vanhan olen nähnyt ja tätä uutta en taida mennä katsomaan. Pumppu ei kestä, vanhemmiten kun olen tullut niin herkkähipiäiseksi. Mukavaa loppuviikkoa sinulle:)
VastaaPoistaItse en pysty sotaelokuvia katsomaan ollenkaan. Ikitie-elokuvankin katsominen oli aika ahdistavaa. Tässä suhteessa elän "vaaleanpunaisessa" kuplassa ja haluan vapaalla viihtyä iloisten asioiden äärellä. Tunnelmallista iltaa sinne!
VastaaPoistaVarmasti koskettava kokemus!
VastaaPoistaPakko käydä myös katsomassa kyseinen leffa. Mielestäni on ihan hyvä, että meitä Suomessa muistutetaan koko ajan toisen maailmansodan kauhuista ja näytetään sen sodan todellinen luonne. Näin kaikki voivat ainakin melkein ymmärtää sodan pahuuden ja toivoa hartaasti ettei sellaista ei enää ikinä tulisi. Täten myös varmana tehdään kaikkemme ettei sitä tarvitsisi enää kokea. Muissa maissa taas annetaan ehkä sankarien kuva sodasta ja sen vuoksi saatetaan vähän ihannoida sotaa eikä ymmärretä sen pahuutta kunnolla. Tai sitten vain unohdetaan menneet ja historia toistaa itseään.
VastaaPoistahttps://vaylantyar.blogspot.fi/
Kiitos kommenteistanne ystävät♥
VastaaPoistaOlen monesti ajatellut sitä, että miten isovanhempani olivat niin tasapainoisia ihmisiä, vaikka sodan kokivat.
Isäni on sotaveteraani, mutta rintamalla ei ikänsä puolesta ollut. Oli lähettipoikana jatkosodassa.
En myöskään tykkää sotaelokuvia katsoa, mutta historia on aina kiinnostanut ja otin tämänkin historiana..:) Vähän kyllä ahdisti...:)
Minunkin sukujuureni ovat äidin puolelta Karjalassa, Kivennavalla ja sieltä lähti mummoni evakkoon kolmen lapsen kanssa.
VastaaPoistaRintamalle jäi papan 19-vuotias Armas-veli ja sukulaisia menetimme myös Elisenvaaran pommituksessa.
Tuntematon sotilas on elokuva, joka tuntuu sydämessä, sen voin uskoa.
Se tulee nyt tänne Norjaankin, tosin lyhennettynä versiona.
Minäkin olen usein miettinyt sitä, miten isovanhempani kestivät sen kaiken. Pappa ei halunnut sodasta koskaan puhua, mutta näki painajaisia elämänsä loppuun asti. Mummo keskittyi olemaan kiitollinen siitä, mitä elämä sodan jälkeen antoi.
Hyvää viikonloppua sinulle <3
Kiitos Marianne♥
VastaaPoistaIsänisäni kuoli, kun olin vielä kovin nuori, mutta ei äidinisäkään sodasta koskaan puhunut. Eikä isoäidit, mutta edesmennyt Äitini, joskus kertoili lapsuudestaan ja tänne Varsinais-Suomeen tulosta.
Nykyisin muuten asun aivan koulun vieressä, jota äitini kävi, kun tännepäin kotiutuivat. Koulu on käytössä vieläkin. Auraan he sitten lopuksi päätyivät...niin isäni perhe, kuin äidinkin ja Aurassa minäkin synnyin..:)
Elokuva on vielä näkemättä.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinne!
Mulla on sama toive, en halua Suomen tai USA:n joutuvan sotaan. No, meillä soditaan, mutta en halua Vietnamin-sodan aikaisten värväysten alkavan. Siinä oli "lottovoittoja" joita kukaan ei halunnut.
VastaaPoistaOlen lukenut elokuvasta paljon ja tavalla tai toisella se pitää nähdä. Ehkä kuitenkin kotona. Kun käy liian jännäksi voi ottaa jalat alleen. Sota on vielä itseänikin niin lähellä, pari sukupolvea taaksepäin. Isäni ei ollut niin kaukana siitä, että olisi rintamalle joutunut. Joutui miesten töihin, poikasena.
Moni on tätä elokuvaa kehunut. Toivon todella minäkin, ettei mitään sotaa tulisi tänne enää.
VastaaPoistaKiitos teille♥
VastaaPoistaVarmasti vaikuttava elokuva. Olin aikoinani töissä sotilaslääkintäarkistossa ja sitä kautta opin paljon sota-ajoista.
VastaaPoistaSussi, varmasti mielenkiintoinen paikka.
VastaaPoistaVanhan "Tuntemattoman Sotilaan" repliikit ovat jääneet mieleen ja niitä toistan toisinaan.
VastaaPoistaKuullostaa hyvältä että Louhimies paneutui sotilaan tunne maailmaan ja syntyi sisäinen maailman kuva elokuvan katsojalle.
Hyvää Isän päivää!
Hieman harmittaa kun ei ole tullut käytyä katsomassa !
VastaaPoistaKatsomaan ollaan menossa lähiaikoina. Isäni oli sodassa ja muutkin hänen sukupolvensa ihmiset. Muistan kaikenlaisia asioita ja ilmapiirin, joka vallitsi, kun sodasta puhuttiin. Isä vai ei puhunut.
VastaaPoistaKiitos kommenteistanne♥
VastaaPoistaVarmaan hyvä elokuva. Hyvää uutta viikkoa!
VastaaPoistaMinä täällä vielä.
VastaaPoistaKommenttisi uudesta postauksesta katosi, sillä jouduin korjailemaan osoitesotkuja. Olen lukenut sen, joten kiitos <3
En ole vielä ehtinyt käydä katsomassa tätä uusinta versiota. Kyllä minun ja mieheni suvut ovat joutuneet myös jättämään kotinsa ja kotiseutunsa ja pakenemaan ja juurtumaan vieraalle paikkakunnalle.
VastaaPoistajonkun elokuvista nähnyt ja kirjat lukenut.
VastaaPoistaMinuunkin elokuva vaikutti voimakkaasti. Hieno kuva ja hienoja näyttelijäsuorituksia. Toivoisin että mahdollisimman monet nuoret kävisivät katsomassa elokuvan.
VastaaPoistaKiitos teille♥
VastaaPoistaHieno homma on se, että nuoret ovat käyneet paljon elokuvaa katsomassa...meidänkin nuoret miehet.
En ole vielä käynyt..kerään rohkeutta ja nessuja...
VastaaPoistaBirgit, nessut ovat kyllä tarpeen..:)
VastaaPoista