Takapihalla

Tämä kaikki kotimme pienellä takapihalla...

.... ja pari syreeniä, muutama ruusu ja jotain kalliokasveja(?)..

kalliota, kuusia ja mäntyjä.

Ja perhosia ja kaikenlaisia pörriäisiä.

Ja Niilo♥

Ja nyt paistaa aurinko!😎

Hyvää helatorstaita!

-Hannele-

 

 Näin pirteänä täällä
odotellaan KEVÄTTÄ!

Pitää nyt sanoa, ettei täällä kokoaikaa sentään

nukuttu ole.

Olen innostunut sukkia kutomaan...

siis minä...aivan...ymmärrän

epäuskosi...

opin kantapäänkin tekemään, kun jaksoin hetken

keskittyä ohjeeseen...:))

Neljät valmiina ja viidennet puikoilla.

 

Laitetaan, nyt sentään pari kuvaa, joissa 

on vihreää.

       Tuo pelakuu on ainut talvesta hengissä

 selvinnyt.

Myönnän, hoito oli retuperällä.

Alakuvassa on siemenestä kasvattamani 

lihansyöjäkasvi.

Pussillisen kylvin ja tuo yksi tuli pinnalle.

Juu ja onhan minulla jo tomaatintaimiakin...laitoin sellaisia

mini juttuja..:)

 

Eipä tässä muuta, kuin, haukotus, kevättä odotellessa...

haukotus

Pysytään terveenä!

-Hannele-

Vietimme jo viime viikonloppuna 
laskiaista, kun
oli näitä helsinkiläisiä vieraita.

Eipä ole tullut vuosiin polkukelkalla 
ajeltua, eikä pulkalla mäkeä laskettua....no eipä ole
oikein kelejäkään ollut, eikä seuraakaan,
mutta nyt olivat molemmat täydellisiä  ja
 kyllä oli mukavaa.

Laitoin taas avokadon kasvamaan ja...

pakastin mieheltä saamat ruusut.....ruusut

olivat jo kolmeviikkoa sisällä 

ilahduttaneet.

Nuo reilunkaupanruusut kestävät kyllä kauan.

Nyt ne ilahduttavat tuolla olohuoneen ikkunan takana..:)

Niilo on oppinut nousemaan ovea vasten, kun

haluaa ulkoa sisälle.

"Hei, päästäkää mut sisälle!"

Hyvää Ystävänpäivää teille kaikille♥

-Hannele-

Moi kaikille!

Yksi päivä pappa
nappasi mut syyliinsä ja siitä
se kidutus taas alkoi....KYNSIENLEIKKUU.

 Yritin kyllä ilmeelläni ja eleilläni kertoa, miten turhana koko

toimenpidettä pidän. 

No pakkohan siihen oli taas taipua.

En voi sietää moista toimenpidettä!

Huokaus!

Ja vihdoin, kun operaatio oli suoritettu olin aivan poikki....

irti poikki....

mutta sitten mut herätettiin, enkä
oikein tiennyt missä planeetalla olen.

 

Osaa tuo pappa mukavakin olla...toi mammalle
taas kukkia..:)

Oikein hyvää alkavaa helmikuuta teille kaikille♥
 Terv. Niilo

Ps. Taas tämä blogipohja oikuttelee...vaikka miten yritän tekstiä
keskittää tuntuu vaan menevän 
miten sattuu ja rivivälit sitten...iikkkk!!!

Heippa taas, pitkästä aikaa.

Oikein hyvää vuotta 2021 teille kaikille♥

Toivotaan, tästä vuodesta parempaa, kuin edeltäjänsä.

Joulu sitten oli ja meni.

Paljon ihanaa on tapahtunut. Juuri ennen joulua  saapui 

perheeseemme uusi jäsen.

Pomsky-neiti, Luna♥

Poika 3. ja morsmaikkunsa koiruli.

Ihana pikkuinen, kunhan hänet monen mutkan kautta

 kotiin vihdoin saivat.

Lentokoneella saapui ja 

 viikon myöhässä.

Pelkäsin jo ettei koko koiraa ole olemassakaan..:))

Kuvassa perheen nuorimmat♥♥

Niilo välillä komensi Lunaa, kun ei neiti 

meinannut oikein uskoa miten meillä oleillaan 

ja milloin Niilo haluaa olla rauhassa, mutta yleisesti ottaen meni tosi hyvin ja Niilo näytti 

oman hurmaavaan ja vieraanvaraisen luonteensa..:)

Eikä tässä vielä kaikki, vaan Lunan isi oli kosinut 

Lunan äitiä jouluyönä♥♥.

Ikävä koronavuosi päättyi onnellisesti.

Voikaa hyvin♥

-Hannele-

Kohta se on täällä...

 Hyvää 
Joulun odotusta Sinulle♥

t. Hannele

 

Niilo voi, lääkityksen saatuaan, hyvin♥ 

Toisina päivinä lenkkeillään 

kilometritolkulla, kuten eilen.

Toisinaan taas muutama satametriä

kerrallaan riittää.

Heippa taas!

Olen niin onnellinen, että Kaarinan kaupunki päätti rakentaa omakotitaloja "kiinni" rivitaloihin..:)

Tämä paikka tuntuu enemmän kodilta, kuin Piikkiön koti koko sinä aikana mitä siellä asuimme. 

Nyt  voin sanoa, että olemme Kotona♥

Toivon koko sydämestäni, että tämä on vihdoinkin

loppuelämämme Koti.

Niilolle ei ihan niin hyvää kuulu. 

Pojan sydän on tosi sairas💔.

Sivuäänet ovat jo hetken aikaa kuulunut ja nyt 

on alkanut yöt olemaan tosi rauhattomia.

Lenkit ovat lyhentyneet ja läähättää, mitä ei ennen 

kuumallakaan ilmalla tehnyt.

Ultrassa todettiin molemmissa eteiskammiossa vikaa...vasemman läppä rappeutunut ja oikeassa voimakas

vuoto ja kammio on lievästi laajentunut.

Nyt sitten yritetään oisko sydänlääkkeistä apua.

Sanoin lääkärille, että sitten, kun

hänestä tuntuu, että kaikki on tehty, täytyy minulle rehellisesti

kertoa ja päästetään poika pois.

Itkuhan siinä mamille tuli..:(

Mutta nyt poika voi kohtalaisen hyvin...

yötkin nukutaan

ja läähätystä ei enää pahemmin ole.

Lääkitystä ollut vasta lauantaista lähtien.

Eli hyvältä näyttää.

Voikaa hyvin♥

-Hannele-

Tervehdys!

 Tykkään tosi paljon tuosta kalliosta tuolla 
takapihallamme...
ja metsästä....ja näistä kannoista ja kaadettujen/kaatuneiden
 puiden juurista...
mutta en yhtään tykkää tästä uudesta bloggerista,

mutta kait minä tähänkin totun..:)

Mitään vahinkoa ei Aila-myrsky

täälläpäin tehnyt, onneksi, mitä nyt 

luumut viskoi maahan.

Ja niitä riittää...siis luumuja.

Yksi ainut puu, mutta luumuja niin, että oksat taipuu painosta.

Sammakkokin kävi tervehtimässä

ja toivottamassa meidät tervetulleeksi pihalleen.

Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille...
ajatella, että syyskuukin on jo yli puolenvälin....

tykkään niin syksystä..:)

Voikaa hyvin♥

 -Hannele-