Kohta se on täällä...

 Hyvää 
Joulun odotusta Sinulle♥

t. Hannele

 

Niilo voi, lääkityksen saatuaan, hyvin♥ 

Toisina päivinä lenkkeillään 

kilometritolkulla, kuten eilen.

Toisinaan taas muutama satametriä

kerrallaan riittää.

Ensilumi

Aamulla, ensilumesta otetut kuvat ovat kovin
mustavalkoisia ....:)

Tässä jo hieman enemmän valoa....

...ja kuten kuvasta näkee olen jo laittanut ikkunaan 

ystävän virkkaamia lumihiutaleita.

Kyllä nyt alkaa pikkuhiljaa 

jouluttamaan.... tipe tipe tip tap......:)

Tällä hetkellä aurinko paistaa

ja luonto on niin kaunis♥

Tuon alla olevan kuvan otin yksi ilta tuolta ulkoa 

sisälle päin.

Hyvää viikonloppua teille kaikille♥

-Hannele-

Heippa.

Taas on hetki vierähtänyt viimeisestä postuksesta.

Miten se aika rientääkään niin vinhasti.

Yksi syy taitaa olla se, että olen taas innostunut lukemisesta

Ja senhän tietää, että jos mielenkiintoisen kirjan saa 

käteensä kaikki muu pakkaa

unohtumaan....

ja vielähän täällä pitää noita

huonekalujakin siirrellä paikasta

A paikkaan B.....ja 

hetken päästä paikasta

B paikkaan A...:)

Tässä muutama kuva upeasta iltaruskosta,

joita olemme saaneet ihailla.

Aamuisinkin kuulema on kauniit ruskot, mutta

silloin minä vielä käännän kylkeä ja

kaivaudun syvemmälle 

peiton alle.

Eilen oli ruokavieraita.
             Näistä vieraista tykkään, kun kokkaavat itse...ja muutekin tykkään heistä kyllä tosi paljon...kaikista♥

Pikku-ukko kasvaa vauhdilla...

kova poika selittämään asioita ja

mielikuvitus laukkaa♥♥

 

Joulukin on niin mahdottoman lähellä.

Sitä odotellessa..:)

Hyvää Isänpäivää!

Voikaa hyvin♥

-Hannele-

Heippa taas!

Olen niin onnellinen, että Kaarinan kaupunki päätti rakentaa omakotitaloja "kiinni" rivitaloihin..:)

Tämä paikka tuntuu enemmän kodilta, kuin Piikkiön koti koko sinä aikana mitä siellä asuimme. 

Nyt  voin sanoa, että olemme Kotona♥

Toivon koko sydämestäni, että tämä on vihdoinkin

loppuelämämme Koti.

Niilolle ei ihan niin hyvää kuulu. 

Pojan sydän on tosi sairas💔.

Sivuäänet ovat jo hetken aikaa kuulunut ja nyt 

on alkanut yöt olemaan tosi rauhattomia.

Lenkit ovat lyhentyneet ja läähättää, mitä ei ennen 

kuumallakaan ilmalla tehnyt.

Ultrassa todettiin molemmissa eteiskammiossa vikaa...vasemman läppä rappeutunut ja oikeassa voimakas

vuoto ja kammio on lievästi laajentunut.

Nyt sitten yritetään oisko sydänlääkkeistä apua.

Sanoin lääkärille, että sitten, kun

hänestä tuntuu, että kaikki on tehty, täytyy minulle rehellisesti

kertoa ja päästetään poika pois.

Itkuhan siinä mamille tuli..:(

Mutta nyt poika voi kohtalaisen hyvin...

yötkin nukutaan

ja läähätystä ei enää pahemmin ole.

Lääkitystä ollut vasta lauantaista lähtien.

Eli hyvältä näyttää.

Voikaa hyvin♥

-Hannele-

Tervehdys!

 Tykkään tosi paljon tuosta kalliosta tuolla 
takapihallamme...
ja metsästä....ja näistä kannoista ja kaadettujen/kaatuneiden
 puiden juurista...
mutta en yhtään tykkää tästä uudesta bloggerista,

mutta kait minä tähänkin totun..:)

Mitään vahinkoa ei Aila-myrsky

täälläpäin tehnyt, onneksi, mitä nyt 

luumut viskoi maahan.

Ja niitä riittää...siis luumuja.

Yksi ainut puu, mutta luumuja niin, että oksat taipuu painosta.

Sammakkokin kävi tervehtimässä

ja toivottamassa meidät tervetulleeksi pihalleen.

Aurinkoista alkavaa viikkoa teille kaikille...
ajatella, että syyskuukin on jo yli puolenvälin....

tykkään niin syksystä..:)

Voikaa hyvin♥

 -Hannele-

Kodissamme ei ole kuituyhteyttä  (eikö sitä kuiduksi sanota) ja

kovassa tuulessa, kuten nyt,  sen kyllä huomaa...

 ja missä vielä huomaakaan, kunhan

tässä hetki asutaan...

mutta ei yhtään haittaa, vaikka netti on

hidas, kun saa lenkillä pellonreunaa astella

ja metsässä tarpoa.

Voi, että tykkään!

Serkku-tyttö kävi miehineen kylässä

ja toivat tuollaisen hienon 

calluna asetelman.

Kiitos L.♥

Syksyistä sunnuntaita teille kaikille♥

-Hannele-

 

 Runsaan viikon ollaan täällä asuttu ja pakkauslaatikot on jo tyhjennetty. Vielä ei kaikelle tavaralle ole sitä parasta paikkaa löytynyt, mutta kyllä se tästä alkaa lutviintua..:)

Ihanaa olla teranssilla, kun ei tarvitse naapurin seinää tuijotella. Niilokin tykkää, kun on paljon uusia tuoksuja, mitä tutkia ja nuuskia.

Ensimmäiseksi muuton jälkeen mies rakensi aitauksen niin, että Niilon voi laskea takaovesta pihalle.

Kolme ensimmäistä kuvaa olen ottanut teranssilla istuen.

Puolukkaa saadaan omasta pihasta ja 

mustikan varpujakin löytyy, eli ensivuonna ehkä saadaan mustikkaakin..:)

Luumupuun oksat taipuvat runsaan sadon alla.

Tänään Saku sammakko loikki pihamaalla.

Ihanaa syyskuuta teille kaikille ja kiitos kommenteista♥

-Hannele-

Uusi kotimme♥

Tässä se nyt on!

Se meidän uusi kotimme.

Pieni ja sievä ♥

Paritalo, jossa asuntojen väliin 

jää autokatokset.

Oma piha, mutta ei onneksi paljon nurmikkoa,

eikä talvella lumenluontia ..:)

Kuva on talon takaa ja tuosta heti 

alkaa metsä.

Edessä ja sivulla on vähän enemmän nurmikkoa, 

mutta ei paljon.

Kuva on myynti-ilmoituksesta.

Aurajoki.

Jotenkin mietin, että kun lähemmäs 40 v. ollaan asuttu

lähellä merta, viimeiset noin 10 vuotta kävelymatkan

päässä, miten sitä ollenkaan tottuu 

asumaan paikassa, jossa 

merelle on matkaa.

Onneksi kävelymatkan päässä,

 virtaa Aurajoki.

Eikä autolla hurauta meren rantaan,

kuin runsaat puolisen tuntia. 

Ja Savojärvelle vielä vähemmän.

Uskon ja toivon, että viihdymme täällä.

Alue on uusi, mutta tämä alue on

rakennettu sen mitä rakennetaan.

Takana on sen verran omaa tonttia, 

ettei teranssiin kiinni

 kukaan ainakaan rakenna..:)

Nyt odotetaan, että päästään muuttamaan.

-Hannele-