Tytär soitti maanantai aamuna, että on kaksi tuntia aikaa pakata...
hän tulee hakemaan asunto-autolla.
Ehdimme mukaan..:)
Matka oli upea...suurimmalta osin.
Tulimme rikkaiksi, kun bongasimme
monta sateenkaaren päätä.
Nautimme upeista maisemista...
yövyimme kosken rannalla...
patikoimme.
Makasimme laiturilla, ihaillen pilviä♥
Makasimme laiturilla, ihaillen pilviä♥
Ajon aikana satoi usein ja,
kun pääsimme perille paistoi aurinko.
Välillä oli apukuskin vuoro ajaa.
Kävimme Valamon luostarissa.
Kaikki meni hyvin, kunnes olimme yöpymässä Heinävedelle.
Lähdimme tyttären kanssa
koiria ulkoiluttamaan ja samalla
leirintäaluetta tutkimaan.
Tulimme saunalle.
Yhtäkkiä näin sakemannin hyökkäävän kohti....
otti Niilon selästä hampaisiinsa ja retuutti poikaa.
Huusin suoraa huutoa...olin varma,
että Niilo kuolee.
Sakemanni näki tyttären koiran, heitti Niilon
suustaan kaaressa ja hyökkäsi tyttären
koiran kimppuun.
Silloin nappasin, ulisevan Niilon syliini.
Onneksi koira sai Nipsusta kiinni, vain takapäästä ja onneksi Nipsulla on niin paksu turkki, että
sakemanni sai vain karvoja suuhunsa..
sakemanni sai vain karvoja suuhunsa..
Tytär sai sakemannia niskasta kiinni, jolloin
se irrotti otteensa Nipsusta.
se irrotti otteensa Nipsusta.
Silloin vasta tuli koira omistaja paikalle....
olivat toisen miehen kanssa saunomassa ja
koira vapaana saunan edessä!!!!
Voitte varmaan kuvitella, miten huusin
miehelle: pidä se rakkisi kiinni.
Mies kehtasi sanoa, että älä koiralle huuda,
ei ole koiran vika.
Sanoin/huusin, että EI TODELLAKAAN ole...vika ON AINA OMISTAJASSA.
Lähdimme vauhdilla elänlääkärille.
Lähin Tuhatjalka (päivystys) oli Kuopiossa.
Siinä nopeusrajoittukset paukkui.
Nyt Niilo on antibioottikuurilla ja haavoihin pitää laittaa pihkasalvaa.
Ennen, kuin lähdimme lääkäriin, tytär otti mieheltä tiedot ylös ja lupasi kyllä maksaa lääkärikulut. Jos ei maksa otamme seuraavaksi yhteyttä poliisiin.
Todistajista ei ole puutetta!
Leirintäalueella oli paljon vanhempia pienine lapsineen. Miten oli käynyt, jos koira olisi hyökännyt, lapsen päälle.
En voi sitä edes ajatella, miten siinä olisi käynyt.
Yövyimme sitten Kuopiossa.
Yövyimme sitten Kuopiossa.
Onneksi Niilokin selviää tapahtuneesta, mutta tätä kirjoittaessakin alkavat käteni täristä.
Niin järkyttynyt olin ja olen vieläkin.
Nyt olemme turvallisesti kotona.
Tästä tulikin oikein vuodatus....
toivottavasti jaksoit lukea loppuun asti..:)
Hannele
ps. En vihaa sakemanneja...meilläkin sellainen ollut...ja tyttärellä....vihaan tuollaisia koiranomistajia,
joka tullakin sakemannilla sattui olemaan!
41 kommenttia:
Hui, ihan nousi iho kananlihalle! Onneksi Niilo selvisi hengissä. Muistan kun lapsena oltiin ulkoiluttamassa kaverin pientä pystykorvaa. Äkkiä kuului vain huuto "Rippe tänne!" ja samassa iso sakemanni hyökkäsi meidän koiran kimppuun. Ei me lapset osattu siinä muuta tehdä kuin huutaa kurkkusuorana, mutta tuntui tälläkin omistajalla kestävän, ennen kuin sai koiransa irti meidän pienestä koirasta. Pystykorva meni shokkiin, se vain tärisi ja verta valui. Onneksi matka kotiin ei ollut pitkä. Kaverini perheessä ei ollut autoa ja niin soitettiin meidän isä mukaan viemään koira lääkäriin. Se selvisi, mutta meidän lenkki ei enää mennyt ikinä tuon talon ohi. Tämän koiran omistaja ei ollut mielestään mitenkään vastuussa, kun koira oli kerran omalla pihalla. En kyllä ymmärrä, mehän käveltiin tiellä ja koira tuli pois pihasta!
No, sama koira hyökkäsi myöhemmin äitini kimppuun hänen pyöräillessään töistä kotiin iltahämärässä. Äiti kaatusi pyörineen ja oli tuo juttu sen verran vakava jo omistajankin mielestä, että olisi korvannut jotain. Äitipä soitti omistajasta eläinsuojeluun ja koira lähti pois, en tiedä miten sen kävi, mutta tienoo muuttui rauhalliseksi. Näin aikuisena ajatellen, koiralla ei varmasti ollut hyvät oltavat, muistan miltä tuo mies näytti. Luulen, että siellä talossa käytettiin ainakin alkoholia reilusti...
Mutta kauniita sateenkaaren päitä olette saaneet kuvatuksi ja onneksi matkaan mahtui myös mukavia hetkiä. Tuollainen loppu kyllä pilaa parhaankin reissun.
Mukavaa viikonloppua ja Niilolle rapsutuksia.
Meitä koiranomistajia on monenlaisia. Onneksi ei käynyt pahemmin ja Niilo paranee. Toivotaan ettei Niilolle tule kammoa muita koira kohtaan. Miten jotkut ihmiset ovat niin ajattelemattomia että pitävät koiria vapaana tuollaisessa paikassa. Hyvin tuttu näky on täällä meillä päin, että suurta koiraa ulkoiluttaa ihminen joka ei kykene pitämään tempoilevaa koiraa kurissa. Itse siirryn toiselle puolelle tietä Viivin kanssa jos iso koira lähestyy. Kerran kun on ollut lähellä tuollainen hyökkäys. Pikaiset paranemiset Niilolle ja mukavaa viikonloppua sinulle!
Voi hurja mikä tilanne! Onneksi, onneksi, ei pahemmin käynyt. Edesvastuutonta!
Mutta ihanat sateenkaaret! Ja voi Valamo, sinne haikailen.
Voi Niilo parkaa,ja tyttäresi koiraa.ihan kamala tilanne tuollainen,ja toivottavasti sakemannin omistaja maksaa lääkärikulut.Toipumisiin Niilolle ,ja teillekin.
Täällä kodin viereisessä puistossa on eräs mies joka ulkoiluttaa illalla tosi myöhään agressiivista koiraansa,ja antaa sen olla VAPAANA! Lisäksi hän ei kerää koiransa jätöksiä,Inhoan tuollaisia koiranomistajia,koira ei tosiaankaan ole koskaan syypää,sillä pikkukoirastakin saa tappajan kun on väärä omistaja.
Ihanat sateenkaarikuvat.Ja Valamo-kuvat,,upeaa siellä:)
Hyvää viikonloppua ja rapsutukset Niilolle.
Oi hurja miten olette pelästyneet ja poloinen pieni Niilo. Kuka jättää vartioimatta noin äksyn koiran. Toivottavasti Niilolle ei jää traumoja, emännälle varmasti jäi. Mukavaa viikonloppua kaikesta huolimatta ja hienoja sateenkaaria olet kuvannut. <3
Minäkin olen käynyt monesti Valamon luostarissa ja sinne on aina niin ihana mennä kaunis paikka. Onneksi Niilo selvisi olis kyllä voinut käydä tosi pahasti niilolla oli suojelus enkeliä matkassa.
Voi kamala mikä tilanne onneksi ei käynyt pahemmin. Kaunis paikka tuo Valamon luostari:)
Näitä ajattelemattomia ja vastuuttomia ”koiraihmisiä” riittää. Siinä olis voinnut käydä pahemminkin. Hyvä että Niilo on toipumaan päin.
Teillä näyttää olleen aivan ihana lomareissu ja upeita sateenkaaria olette nähneet :)
Kylläpä teillä oli reissu täynnä äärimmäisiä tunteita!
Rauhallisempaa viikkoa teille kaikille!
Hui kauhistus :( Irti olevat koirat tekevät usein pahaa jälkeä :( Kauniita lomapostaus kuvia olet napsinut ;)<3 Ihanaa sunnuntaita :)
Olipa kurja päätös reissulle. Onneksi Niilolle ei käynyt pahemmin. Oikein oli, että annoit koiran omistajan kuulla kunniansa! Valamo on upea paikka ja siellä mieli rauhoittuu. Hienoja matkakuvia olet ottanutkin :) terkuin Liisa
Tosi vastuutonta tuollainen. Paranemisia Niilolle <3
Reissunne kuulostaa kivalta, paitsi tietysti tuo viimeinen episodi olisi saanut jäädä toteutumatta.
Kiitos teille kaikille♥
Niilo on kovin väsynyt...nukkuu vaan, mutta luulen väsymyksen johtuvan lääkityksestä.
Vo kauhea! Ihan hirveetä!
Onneksi Niilolle ei käynyt pahemmin! Ja sai nopeasti hoitoa.
Ihania matkakuvia olet ottanut!
Olen kerran käynyt Valamon luostarissa.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
Voi hirvitys, millaisen hyökkäyksen kohteeksi Niilo joutui! Onneksi on toipumassa tapauksesta. Muuten on tainnut olla mukava reissu. :)
Olipas hirveä tilanne! Toivottavasti Niilo parantuu hyvin.
Kauniita kuvia sait reissulta. :)
Muuten kivan reissun voi pilata edesvastuuton ison koiran omistaja. On meitä koirallisia moneen menoon. Muutaman kerran on jouduttu pelkäämään ihan samaa, mitä Niilo sai nyt kokea. Vaikka hampaanjäljet paranevat, saattaa pienelle koiralle jäädä mieleen tapahtumasta kaikki se pelko ja ikävä. Toivottavasti NIilo kuntoutuu pian.
Valamo on mukava paikka tehdä kesäretki. Itse emme tänä kesänä sinne päässeet, mutta ystäväpariskunta toi sieltä tuliaisina prinssipuolisolle sinisen pullon luostarin mainiota viiniä ja minulle maalatun (ehkä kivisen) munan. Pitää harkita, jos ensi kesänä Valamoon kun Retrettiä ei enää ole toiminnassa.
Mukavia elokuun päiviä Ruusukumpuun ja hellät rapsutukset Niilolle.
Hui kamala!!! Toivottavasti Niilolle ei jää traumoja...varmasti ainakin pelkää sakemanneja lopun ikänsä.Kaikki tuntemani koirat, jotka ovat joutuneet vastaavaan tilanteeseen, ovat pelänneet lopun elämänsä sitä rotua, jonka höykyttämäksi ovat joutuneet.
Paljon pusuja ja haleja toipuvalle <3
Olipa ikävä juttu. Meissä koiranomistajissa on kaikenlaisia. Valitettavasti. Onneksi koirat kuitenkin selvisivät.
Kiitos teille kaikille♥
Niilo oli vielä eilen kovin väsynyt, mutta nyt aamulla oli jo normaali iloinen itsensä.♥ Kyllä Niilo siitä kohta piristyy...eri juttu on sitten, miten alkaa pelätä suuria koiria.
Voi kamala! Onpa ollut piittaamaton koiranomistaja. Koiraa ei koskaan saa jättää valvomatta.
Paranemista Niilolle
Teidän ihanasti alkanut reissunne sai hurjan käänteen.
Voi, pikku-Niiloa! En muuta voi sanoa, että kylläpä on piittaamattomia koiranomistajia.
Ikävä tapaus! Kaikkea hyvää Niilolle, toivottavasti Niilo ei ala pelätä muita koiria.
Kiitos Sussi ja Tuula!
No voihan voi!Harmillista,että näin kävi.Ei voi kuin ihmetellä!Toivotaan Niilolle paranemisia!
Aivan hirveä juttu. Ei voi olla todellista että irti jätetään tuolla tavalla koira. Toivon koko sydämestäni että Niilo rukka tulee kuntoon ja ei jää pelkotiloja eikä mitään muutakaan. Tyttäresi on ollut super-rohkea kun uskalsi ottaa niskasta isoa koiraa. Hänellä onkin kokemusta isommistakin koirista. Minä olisin ottanut sitä omistajaa niskasta...
Muuten niin ihana reissu teillä niin sitten tuommoinen lopetus. Lisään tänä iltana pikkukoirien iltarukoukseen toivomuksen Niilon pikaisesta paranemisesta ennalleen <3.
Voi kauhistus!
Todella karmeaa pitää isoa koiraa vapaana tuollaisessa paikassa. Onni onnettomuudessa kuitenkin ettei pahemmin... <3
Mutta muuten kuulosti ihanalta reissulta. <3
Haleja pörröturkille. <3
Kiitos teille♥
Niilo on entisensä....touhuaa ja kiertää mamia taas pikkutassunsa ympärille..:)
Kauniita sateenkaaria. Voi hurja tuota koirahommaa!
Satu V, nuo sateenkaaret olivat uskomattoman kauniita...ja niin lähellä.
Oi oi, onneksi Niilo selvisi. Toivotaan, että ei jää kammoa. :/ Valamon luostarin alue on kyllä kaunis. Paranemista Niilolle. <3
Harmillisen yleistä tuo koiran irti oleminen ja päälle hyökkääminen, meillehän kävi samoin aikaisemmin kesällä kissan kanssa. Appivanhempani käyvät usein tuolla Valamossa ja sen leirintäalueella. HArmi tosiaan, että teidän kivasti alkanut kesäreissu päättyi ikävästi, mutta onneksi Niilolle ei käynyt pahemmin. Mukavaa viikonloppua!
Kiitos Outi ja Huopalintu♥
Liityin blogiisi lukijaksi ja Blogit.fi:ssä seuraajaksi. Olin heti kiinnostunut teidän koirasta. Onko se pieni villakoira. Meillä nimittäin on sellainen.
Liity sinäkin blogiini lukijaksi ja Blogit.fi:ssä seuraajaksi.
Olisi kiva saada uusia blogituttuja ja seurata blogia missä koira on mukana. Monessa on kissa, molemmista tykkään, mutta koira on nyt tätä päivää.
Oli kauhea tapaus kun se sakemanni hyökkäs kimppuun. Kyllä minäkin olisin pelästynyt jos meidän pikku koiraa noin iso koira ottais suuhun. Meidän koira on pieni, 5,5 kiloinen.
Kiitos etukäteen jos liityt,olisi se kivaa.
Voi hurja! Oneksi selvisitte säikähdyksellä ja pienillä vaurioilla. Edesvastuutonta pitää koiraa vapaana ja valvomatta vielä, oli sitten kyseessä chihu tai sakemanni. Molemmat voi aiheuttaa ikäviä tilanteita ja molemmille voi sattua vaikka mitä. Voi Niiloa, onneksi ei käynyt pahemmin <3
Tapaus oli kauhea, mutta onneksi selvittiin pienin vammoin..:)
Voi pientä Niiloa. Onneksi hän on tpoipunut. Tuollaisia vastuuttomia koiranomistajia tuntuu aina vaan riittävän.
Hienoja retkikuvia sinulla.
Voi kamala sentään! Ihan hirveä tapahtuma. Itseäkin pikkukoiran omistajana pelottaa aina koska tuollainen irtokoira tulee vastaan. Niitä juttuja lukee ja kuulee ihan liikaa. :D Onneksi pikkuinen selvisi ilmeisesti pienemmällä säikähdyksellä kuin te.
Kiitos Unelma ja MAtkatar....onneksi päästiin vähällä, mutta kyllä pelästyin.
Voi hurja, voin kuvitella kauhusi kun Niilo joutui koiran hampaisiin. Koira on aina omistajan vastuulla eikä sitä pidä jättää valvomatta. Onneksi Niilo voi jo paremmin ja onhan tässä se hyvä puoli, ettei tarvitse kylpeä :D
Cheri, samaa Niilokin varmasti miettii...jes nyt ei tarvitse kylpeä!!..:)
Lähetä kommentti