Tiedät kai, että...

...tänään on tasan kuukausi jouluun♥

Ihanaa!

Tyttären apulaiset...ne nelijalkaiset, joita kissoiksi kutsutaan,
Viljami ja Eetu,

aloittivat jo joulusiivouksen....keittiön matto 

odottaa ulospääsyä ulko-oven edessä..:)

Kyllä tyttären kelpaa....kunhan ovat kotinsa 

siivonneet voivat tulla 

meitä auttelemaan....siis ne kissat...:)

Niilo väittää nähneensä ikkunan takana 

tonttu-ukkoja... uskon häntä.

Jos ei tähän aikaa, niin milloin ne sitten olisivat 

ikkunoista kurkkimasssa..:)

Niilo pyysi kertomaan, että hän on ollut

tosi kiltisti. 

Ainahan Niilo♥

Muistakaa tekin olla kiltisti.

-Hannele-

Kukkasipulit maahan...Niilon avustuksella

Sain taas mieheltä ruusukimpun...

nämä reilunkaupan kukat ovat tosi kestäviä,

vaikka tulevat maailman ääristä tänne. 

Nuokin ovat pitkälti toista viikkoa olleet 

tuossa maljakossa ja noin kauniilta vielä näyttävät.

Pistin nuo vihreä- ja punalehtiset apilat samaan ruukkuun...

pitäähän sitä istutuspuuhia olla näin alkutalvellakin..:)

Voitin Tarjan Parasta aikaa blogissa olleessa 

arvonnassa, tulppaanisipuleita.

Nyt ne on istutettu Niilon avustuksella 

maahan ja odotellaan kevättä ja

kauniita punaisia kukkia.

Kevät....tuntuu, että sinne on vielä tosi pitkä 

aika, mutta toisaalta  

päivät, viikot ja kuukaudet menevät sellaista vauhtia, 

että kohta se kevät on jo täällä. 

Ja onneksi joulukin on tässä välissä...:)

Apumies Niilo♥

Mukavaa viikonloppua teille kaikille♥
-Hannele-

Tuntematon sotilas

Kävimme mieheni kanssa katsomassa 

Tuntemattoman sotilaan.

Elokuva oli pitkä...kolme tuntia, mutta aika meni nopeasti. 

Olen tosi tunteellinen ja herkkä ja eläydyn lukemiini kirjoihin ja katsomiini elokuviin täysillä mukaan....

niin nytkin.

 Muutaman kerran sain silmäkulmista kyyneleitä pyyhkiä. 

Ja muutaman kerran meinasin tuolilta pudota, kun pojat ryömivät

 metsässä ja oli hiljaista... sitten yhtäkkiä pommi räjähti 

"ihan vieressä". 

Katsellessani elokuvaa tulivat mieleeni molemmat pappani, miten puollustivat maatamme. 

Ajattelin, myös mammojani, jotka joutuivat lastensa kanssa,

kotinsa jättämään ja lähtemään evakkoon.

Toivon sydämestäni, että Suomi ei enää koskaan joudu sotaan 

ja että muuallakin maailmassa, ihmiset viisastuisivat 

ja lopettaisivat sotimisen.

Tällä hetkellä elämme hyvin pelottavia 

aikoja....maailmalla kuohuu.

Hyvää ja turvallista loppuviikkoa teille kaikille♥

-Hannele-

Aamua ja iltaa

Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat,

 makuuhuoneen ikkunasta kuvattu. 

 Kaunis auringonnousu ja illalla samasta ikkunasta täysikuu.

Seuraavassa kuvassa on sitten 

sitä mitä meille ei koskaan tule..sanojani siteeraten....

siis värillisiä valoja.

Mutta ovat ne aika sievät.... värillisinäkin.:)

Mies sanoi, että minun pitää vuokrata jouluvaloille, joku varasto, 

kun täällä loppuvat sälytyspaikat.

Myönnän, että kaupassa on tosi vaikea 

kulkea tunnelmavalojen ohi,

aina joku tarttuu 

mukaan...:)

Ja entäs tämä kuva sitten...

no siinä ON hammas...tuossa oikealla alaikenessä.

Näetkö.

Ihan selvästi on!

Ja viereen viittä vaille puhkeamassa♥

Aurinkopoika♥

Keskiviikkona mennään miehen kanssa katsomaan Tuntematon sotilas. 

Kovasti 

ovat kaikki sen nähneet tykänneet siitä.

Joulukuussa olen menossa katsomaan 

Rakkaudella sisaresi, Kaarina teatteriin.

Sitäkin ovat sen jo nähneet kehuneet.

Olen nähnyt sisarukset muutaman kerran ihan luonnossa ja 

lukenut heistä kirjoitetun kirjan.

Mukavaa nähdä heidät teatteriesityksenäkin..:)

Hämyistä marraskuun viikkoa teille kaille♥

-Hannele-