Hän lähti eilen matkalle,

Muumi matkalaukkuineen ja
reppuineen.

Rauhaa turvaamaan♥

Meillä naisilla oli koko päivän

"roska silmässä"..

sitä se tuuli teettää.

Lennättää roskia..:)

Aamulla heräsin puoli viiden aikaan,

viestiin....

ovat perillä majapaikassaan♥.

Olkoon matkanne turvallinen♥
Olen niin ylpeä...
huolesta huolimatta.

 Mimmi

-Hannele-

Olen jo 3 vuotta♥♥♥

Tämä meidän pieni kultakutri, kiharapää♥ täytti 

jo kolme vuotta♥

Aika menee kyllä sellaista vauhtia.

Tuntuu, kuin juuri olisi syntynyt.

Isi oli vuoden hoitovapaalla

ja sen vuoden aikana pojasta on

kasvanut rohkea, iloinen, sydämellinen ja omapäinen

pikku-mies♥

Hän osaa laulaa ja "soittaa" kitaraa. 

Meidän tuleva rokkistara..:)

On oppinut sanomaan 

"mä rakastan sua".

Tähän asti, kun hänelle on sanonut,

että rakastan sua, hän on todennut, niin..:)

Hän aloitti päiväkodissa

ja tykkää olla siellä,

kuinkas muuten..:)

Ja jos jollekin teistä jäi epäselväksi

RAKASTAN tuota pikku-miestä

niin, että sattu♥♥♥

Olen juuri sellainen mummeli,

joka on aina valmis näyttämään kuvia pojasta,

jos joku vaan jaksaa katsoa ja

kertomaan miten viisas ja kiltti ja lahjakas ja

....no vähän itsepäinen

poikaviikari hänestä on kasvanut.

Juuri sellainen Vaahteramäen Eemeli, jolle 

sattuu ja tapahtuu. Vaikka hän

 ei mitään tarkoittanut tapahtuvaksi ..:))

Jaksoitko lukea loppuun asti..:)

-Hannele-

Olipa rankka loppuvuosi.

No, nyt se on ohi ja toivotaan, että elämä 

alkaa taas pikkuhiljaa

 normalisoitua.

Nyt isä on hoivakodissa ja käymme siskon kanssa 

vuoropäivin häntä katsomassa.

Paljon olen miettinyt, miten meillä

rintamaveteraaneja kohdellaan....

ja yleensäkin vanhuksia.

Olen tosi surullinen heidän puolesta,

joilla ei ole omaisia, 

jotka pitävät vanhuksensa puolta.

Isäkin 14-15 vuotiaana toimi lähettipoikana

rintamalla ja nyt tuntuu, että on vaan tiellä.

Tyksissä eräs lääkäri puhui tosi

alentuvasti isästä ja

hänen hoidostaan.

Kotona tuli mieleen, että olisi pitänyt

arvon lääkäriltä kysyä,

että mitä me nyt sitten tehdään? 

Viedäänkö kaatopaikalle?

Liian vanha hoideltavaksi?

Olisinpa huomannut sanoa, 

herra tohtorille,

 että yllätys, yllätys,

 hänestäkin tulee, joskus VANHA...

tiellä oleva, turhan panttina

vuoteen nuoremmilta vievä.

Ymmärrän hyvin, että vanhaa ihmistä ei enää 

hoideta, kuten nuorempia, 

mutta voisiko lääkäreiltä ja hoitajilta pyytää 

inhimmillisyyttä. 

Edes vähän.

Voisiko vanhukselle antaa ihmisarvoisen 

loppuelämän?

Onhan hoitohenkilöissä hyviäkin, mutta

en tiedä missä he olivat

isän sairaalaolon aikana.

No niin, sainpas purettua mietteeni tänne.

Onneksi nyt alkoi uusi vuosi ja toivottavasti

hyvä sellainen♥

Uuden vuoden viettoa.

Miehiset asennot pienestä pitäen..

jalat pöydällä♥.

Onneksi meillä on näitä nuoriakin,

lähisuvussa.

Iloa tuomassa♥

Toivotan teille kaikille hyvää

alkanutta vuotta♥

-Hannele-

Hyvää lokakuun viimeistä päivää♥

Kuva eiliseltä...tänään ei 

ole kuuraa,eikä lunta, mutta aurinko 

paistaa..:)

Hän kävi taas eilen....♥♥

Mahtaako näin hienoja saappaita löytyä

aikuisten koossa...:)

Ihan itse aamulla puettu....

sukissa oli kantapäät mennyt päällepäin ja 

housutkin oli takaperin,

mutta voin kertoa, että tahtia ei 

yhtään haitannut

******

Kadotin viime lauantaina puhelimeni,

kun olin käymässä Isälläni.

Käytiin hautausmaalla ja 

kävin kaupassa.

Kotona vasta huomasin, 

että kännykkää ei ollut missään.

Joka paikasta on etsitty.

Onneksi nykyisin pystyy itse sulkemaan 

puhelimensa netissä ja 

ONNEKSI laitoin edellisviikkona 

puhelimeen lukituskuvion.

Ihan, kuin olisin aavistanut,

että kadotan sen..:)

Ei auttanut muu, kuin ostaa uusi.

Että tämmöstä täällä on touhuttu..:)

-Hannele-

Kukkaa ja pääkaupunkia..

Aikas on vaatimaton tämä anopinkielen kukka,

eikä minusta mitenkään voimakkaasti tuoksunutkaan,

vaikka olen sellainen herkkänenäinen..:)

Onkohan näitäkin eri lajikkeita, toiset 

tuoksuvat enemmän ja toiset vähemmän.

Keittiön ikkunalla sai rauhassa kukkia ja tuoksua.:)

Tyttärellä aloitti kukinnan juoru....senkään

kukkia en ole ennen nähnyt,

vaikka juoruja on ollutkin kasvamassa.

Tänä keväänä tapahtuu niin paljon

ensi kerran..:)

Ritan  Kieltenopen kotiblogissa,

olen ihastellut mini-orkideaa

ja pitihän minunkin sellainen ostaa,

kun kohdalle osui..:)

Eilen oli mahtava päivä.

Käytiin katsastamassa Poika 1. ja

perheensä uusi kaunis koti, Helsingissä.

Ihana puukerrostalo metsän laidalla.

Onnea ja rakautta heille uuteen kotiin♥.

Katsastettiin koti, mutta suurin 

ihailun kohde oli pikku-mies. 

Touhukas 1v. 

Ja niin rakas ♥.

En muistanutkaan miten tuollaiset vuoden ja

kolmen kuukauden ikäiset 

osaavat jo ilveillä..:)

Ihana mussukka♥

Oikein ihanaa toukokuuta teille kaikille♥

-Hannele-

ps. Nähtiin puolivuotta sitten myyty automme liikenteessä 

moottoritiellä. Eipä ole ennen nähty mitään vanhaa vaihdettua autoamme....

eli sekin tapahtui ensimmäisen kerran.:)

Aamua ja iltaa

Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat,

 makuuhuoneen ikkunasta kuvattu. 

 Kaunis auringonnousu ja illalla samasta ikkunasta täysikuu.

Seuraavassa kuvassa on sitten 

sitä mitä meille ei koskaan tule..sanojani siteeraten....

siis värillisiä valoja.

Mutta ovat ne aika sievät.... värillisinäkin.:)

Mies sanoi, että minun pitää vuokrata jouluvaloille, joku varasto, 

kun täällä loppuvat sälytyspaikat.

Myönnän, että kaupassa on tosi vaikea 

kulkea tunnelmavalojen ohi,

aina joku tarttuu 

mukaan...:)

Ja entäs tämä kuva sitten...

no siinä ON hammas...tuossa oikealla alaikenessä.

Näetkö.

Ihan selvästi on!

Ja viereen viittä vaille puhkeamassa♥

Aurinkopoika♥

Keskiviikkona mennään miehen kanssa katsomaan Tuntematon sotilas. 

Kovasti 

ovat kaikki sen nähneet tykänneet siitä.

Joulukuussa olen menossa katsomaan 

Rakkaudella sisaresi, Kaarina teatteriin.

Sitäkin ovat sen jo nähneet kehuneet.

Olen nähnyt sisarukset muutaman kerran ihan luonnossa ja 

lukenut heistä kirjoitetun kirjan.

Mukavaa nähdä heidät teatteriesityksenäkin..:)

Hämyistä marraskuun viikkoa teille kaille♥

-Hannele-

 Voi miten mielelläni näyttäisin teille kuvia Eljasta, mutta 

hän, kun on ihan 

tavallinen pikkuinen poika, eikä mikään 

kuuluisuus, ei viitsitä hänen kuviaan netissä jakaa...

Niinpä nyt sitten vaan kerron 

miten ihana, suloinen, pikkuinen, 

ihana...ai ihanan taisinkin jo kirjoittaa...mutta hän on vaan niin 

ihana pikkuinen hymysuu♥♥ 

Tässä ihan 

vähän kuvaa teille hänestä♥♥

Väkisin tässä häntä katsellessa, 

sydän sulaa♥

Miten pieni ihminen voikaan olla ihana...ja katsokaa tuota pientä nenääkin...♥

...ja tässä muuten vaan otettuja kuvia.

Oikein ihanaa viikonloppua ja aurinkoista 

ensi viikkoa...(sääteidoituksen mukaan aurinkoista) 

teille kaikille ihanille lukijoilleni♥

Hannele

Lääkäriä ja tupatarkastusta.

Niilo sairastui. 

Kävimme eilen lääkärissä, veriarvot hyvät, mutta pojan kunto ei hyvä. 

Oli tiputuksessa ja sai kolmea eri lääkettä suoneen.

Kotiin tapletteja.

Tänään jo vähän hehkutkin maistui ja nyt nukkuu tuossa keittiön matolla.

On niin ikävä, kun ei osaa kertoa mistä on pipi.

Toivotaan, että tuosta pian paranisi♥ Mein vauva♥

Käytiin, myös eilen tekemässä tupatarkastus.

Poika 3. aloitti armeijan viikko sitten. On ne nuoret miehet vaan niin ihania♥

.

Metsätieltä löytyi tällainen orkidea....kolme kappaletta niitä oli...eikös nuo ole aika harvinaisia. Itse en ainakaan ole tuollaiseen ennen törmännyt.

Ihan oli pieniä orkidean kukkia.

Miehen kanssa sairaalassa käynti oli sanoisinko aika turha.
Omalääkäri lomalla...kuvien "tutkija" lomalla, eli lausuntoa ei saatu. Sen verran tämä nuorimies lääkäri sanoi, että hän ei ainakaan mitään isompaa kuvista löytänyt.
Kolmen viikon päästä olisi sitten omalääkäri ja saadaan vihdoinkin lausunto. Odottavan aika on pitkä.

Lääkitystä jatketaan ja annosta suurennettiin.

Tänään menossa katsomaan isää Ruissalon kylpylään. Kaksi viikkoa siellä lomailee...:)

Aurikoa odotellen...:)

Voikaa hyvin♥

Irmastiina

Kevätkö jo?

Tämä päivä olisi voinut hyvin olla huhtikuussa...aurinko paistoi ja linnut lauloivat, kuten keväisin laulavat. Nurmikot vihertävät. Ei olisi uskonut, että eletään vasta tammikuun 5. päivää.

Olen niin odottanut lunta. Vähän pysyvämpää, mitä nuo vuorokauden kestävät lumet ovat olleet.

Olihan jo yksi päivä sen verran, että Niilon tassut olivat lumipallojen peitossa, lenkin jälkeen.

Peikko piinaa meitä edelleen ..... taas odotetaan ja odotetaan ja odotetaan. Puoli vuotta on pitkä, voimia vaativa aika. Epätietoisuudessa.

Poika 1. aloittaa armeijan 9. päivä. Miten se voi olla mahdollista. Ennenhän armeijaan mentiin vasta  nuorina aikuisena.....silloin, kun me oltiin nuoria aikuisia... nyt sitten jo pienet pojat sinne menevät.

Niin se maailma muuttuu....☺

 

Kiitos teille kaikille ihaNaisille runsaista kommenteistanne.♥

 

Käyn niitä kyllä päivittäin lukemassa, vaikka postaukset aika harvaan tulevatkin.

Teidän blogeissakin piipahdan säännöllisesti, aina vain en merkkiä jätä.

 

Oikein hyvää loppiaista teille kaikille ihanille lukioilleni!

 

Pidetään toisistamme huolta.♥

Irmastiina

....timantteja ja häitä...

...eli timanttihäät.

Vanhemmillani tuli tänään 60 vuotta siitä, kun sanoivat toisilleen "tahdon".

Eihän tuota meikäläinen meinaa edes tajuta, saatika sitten lapsenlapsenlapset. Poika 2. oli ihmeissään, kun äitinsä sanoi, että tänään mennään käymään mamman ja papan luona onnittelemassa heitä,  kun ovat olleet 60 v. naimisissa.... poika 2. ihmetteli, että miten vanhoja he sitten oikein on, jos naimisissakin jo 60 vuotta ovat olleet....☺

No, vanhojahan he... ikäihmisiä kuten sitä nykyisin kuuluu sanoa.

Tässä kuvassa 14.07.1951...

...ja tässä 60 vuotta myöhemmin.....

Hiusten väri on muuttunut ja muutama uurre poskiin tullut, mutta rakkaus on säilynyt  samana, vuodesta toiseen. Minun ihanat vanhempani.

Onnea vielä tätäkin kautta toivotan rakkaille vanhemmilleni♥ Monta vuotta toivon heille lisää yhteistä taivalta.

Oli ihana vierailu , kun olimme suuren perheemme kanssa heidän luonaan ... oli naurua ja iloa...lämpöä ja rakkautta.♥  Äidin tekemä mansikkakakku teki kauppansa.

Eikä ilon aiheet vielä tähän lopu. Ystävästäni, työtoveristani, tuli tänään pienen ihanan poikavauvan mumma. Onnea pienokaisen perheelle ja onnea mummalle.

Päivä täynnä iloa ja onnea.♥

Voi, että olen onnellinen ja täpinöissäni.... niin vanhemmistani, kuin ystävänikin puolesta.

Kiitän teitä ihaNaiseet ystäväni runsaista kommenteistanne. Niitä lukiessa tulee aina hyvälle mielelle... kuten tiedättekin...☺

Ensiviikon torstaina on ensimmäinen lomapäivä... skodulla ollaan menossa muutamaksi päiväksi Viron puolelle ajelemaan... odotan sitä innolla. Niilo menee tyttäreni luokse, siksi aikaa hoitoon. Nipsun kaveriksi.

Kysyin muuten vanhemmiltani luvan kuvan laittamisesta tänne nettiin...☺.

...balettia ja penkkareita....

                                         

Turun Kaupunginteatterissa oli vierailijoina 15.-16. päivä, Young Russian Ballet-tansirryhmä. Olin eilen katsomassa esityksen ja voi mikä ihana elämys esitys oli........... siis kertakaikkiaan henkeäsalpaavaa katsottavaa ja koettavaa. Käyn aina joskus Helsingin Kansalioopperassa vierailulla ja aluksi minusta tuntui vähän oudolta, kun tässä esityksessä ei ollut elävää musiikkia, mutta kyllä se unohtui aivan esitysen alkumetreillä, niin taitavia ja mukaansatempaavia esiintyjät olivat. Esitys koostui eri balettien osista kaikkiaaan 18 esitystä. Oli Joutsen lampea, Pähkinänsärkijää, Prinsessa Ruususta, Giselleä ja monta muuta ihanaa. Ryhmässä tanssii nuoria venäläisiä tanssijoita.  Tämän päivän Turun Sanomissakin oli ylistävä arvostelu esityksestä............ Hyvä Suomen Kulttuurinpääkaupunki........

........................ mutta entäs tämä sitten..... eilen Turussa purettiin taas yksi ihana, yli 100 vuotta vanha talo,

 "Sininen talo".  Miksi Turussa pitää tuhota kaikki kaunis ja vanha. Monessa kaupungissa on vanhat talot korjattu asuintaloiksi, joissa asukkaat viihtyvät. Ei tarviste mennä kauemmas, kuin Naantaliin niin näkee ihania

vanhoja taloja, joissa edelleen asutaan... Hyi, hyi, Suomen kultturi pääkaupunki...

No, tulipahan otettua kantaa, jos ei muuten niin näin blogin välityksellä...:))

Tänään olimme sitten penkkareita katsomassa.... vanhin pojista on abi ja toivottavast saamme keväällä viettää lakkiaisia...... hänen tavoitteenaan on ollut kirjoittaa kolme ällää.... Lukematta Lukio Läpi......:)) siinähän ne kolme ällää ovat.

Pienille koululaisille karkit maittoi.

Päivä on ollut kaunis ja aurinkoinen, mutta pureva viima puhaltaa...... toivottavasti nuoret eivät sairastu, kylmän kyydin seurauksena.

Tänään tuli kauan odotettua postia.... sairaalasta.... keskiviikkona 2.3. klo 12 pitää olla osastolla, eli varmasti sitten torstaina leikataan. Ihanaa, että  jotakin tapahtuu.

Eipä tässä sitten taas muuta, kuin kiitokset teille kaikille kauniista ja kannustavista kommenteistanne! Niitä on ilo lukea ja on suuri ilo huomatta, että olemme ajatuksissanne. Kiitos!!