keskiviikko 11. elokuuta 2021

 
Sitä sitten taas eletään lempivuodenaikaani
ja pitihän se laittaa tänne
kuvia meidän ihanasta pihlajasta...:)

Marjoja on aivan valtavasti, kuten oli 
viimevuonakin...eli runsaslumista talvea saadaan 
odotella.
Vai onko se toisinpäin...
pihlaja ei jaksa kahta kuormaa samana
vuonna kantaa.
Niin tai näin, kaunis on..:)



Keväällä, tuohon porttiin, istuttamani 
humala ei oikein ole kasvanut, vaikka 
tälle olenkin vettä antanut.
Toivotaan, että ensikesänä innostuu haaroittumaan.

             

Tästä kohtaa mennään meidän suureen metsään...
Jos olisin lapsi, rakastaisin seikkailla tuolla, suurten kuusien 
alla.



...ja tässä on amaryllikseni viettänyt kesäänsä. 
Pitää kohta viedä kaapinperukoille.
Saas nähdä saanko uudestaan kukkimaan.


Nautitaan tästä loppukesästä,
lämpöäkin on piisannut juuri sopivasti jaksaa
Niilokin taas lenkkeillä.

Tämä tässä on kuitenkin Luna-neiti♥




Voikaa hyvin♥
-Hannele-


19 kommenttia:

Mirjam-Matilda kirjoitti...

Olen myös ihastellut pihlajanmarjojen määrää täällä meilläpäin.
Muistaakseni se tosiaan menee niin vanhankansan mukaan,että jos pihlajassa on paljon marjoja,ei tulisi lunta,koska pihlaja ei kanna kahta taakkaa.
Nähtäväksi jää.😊
Upea on teidän pihapihlaja!Sehän on meidän pyhä puumme.
Minäkin kasvattelen maalla pihlajaa aivan portaiden pielessä,se kasvoi suuren koivun kannon viereen ja olen sitä siinä suojellut.
Ja kyllä,minäkin olisin ollut lapsena aivan ihastuksissani tuosta näkymästä kuvassasi,kuusien alle olisi monta leikkiä virinnyt!😊
Amaryllikseni vietti kesän sisällä ja on aivan samannäköinen kuin sinunkin amarylliksesi,kaksi lehteä voineet hyvin koko kesän.
Kohta se pitää kyllä laittaa pimeään,koska minäkin yritän sen saada kukkimaan jouluksi.
Mukavaa elokuista viikonloppua!❤❤

Mirjam-Matilda kirjoitti...

P.s.kaunis Luna neiti!😍

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos Marja-Terttu ja Mirjam-Matilda♥

Käsittääkseni amarylliksen lehdet voi leikata pois sitten, kun ovat ruskeita. Niistä tulee voimaa sipuliin.... ja eipä ole ennen kukinta onnistanut, vaan lehtiä on vaan pukannut, mutta yritän taas, josko nyt onnistuisi..:)

Sartsa kirjoitti...

Luna on siellä ns. jännän äärellä tekemässä tutkimuksia.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Vielä toki kesää, syyskuu hienoa!

Jael kirjoitti...

Ihanua kuvia, ja niin upea on täynnä marjoja oleva pihlaja💚🧡. Kaunista elokuuta sinulle❤️

Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia kirjoitti...

Pihlajat ovat ihania. Mahtava määrä marjoja!

Hitunen kirjoitti...

Onneksi pihlajissa on paljon marjoja, niin jäävät omenat rauhaan pihlajanmarjakoilta.
Minullakin on amaryllikset kasvamassa kukkapenkissä, eka kertaa nyt kokeilen, jos onnistuisi uudelleen kukitus jouluksi.
Aurinkoista elokuun loppupuolta!

Olifantti kirjoitti...

Syksy on hienoa aikaa. Hyvin on meilläkin pihlajissa marjoja. Osasta kaikki lehdet kuivuivat pois helteiden aikana, mutta marjoja riittää niissäkin. Ovat aika jännännäköisiä lehdettöminä marjoja pursuvina.

MaaritKoo kirjoitti...

Hyvää elokuuta sinne.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos teille♥
Pihlaja on hieno, mutta todellakin roskaava ja noita pihlajanmarjakoitahan niihin tulee. Tuo on onneksi paikassa, jossa ei niin väliä vaikka roskaa.:)

Kuvakehrääjä kirjoitti...

Kaunis pihlaja ja maisemat.🧡🧡

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos Kuvankehrääjä♥

Rita A kirjoitti...

Luna - ihana 💚
Minunkin suosikki-aika on syksy ❤️
Luonto on kaunis ja koulu alkanut 🙂

Marianna kirjoitti...

Hei ja hyvää alkavaa syksyä <3
Minäkin täällä pinnistelen takasin blogien pariin ja mikä ihana postaus täällä olikaan! Pihlajat, metsä.....rakastan, rakastan niitä.

Pihlajat ovat juuri nyt kauneimmillaan ja mitä upeaa väriä ne maisemaan antavatkaan. Nautitaan alkavasta syksystä <3

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kiitos Rita A ja Marianna kommenteistanne♥

Unelma kirjoitti...

Hyvää syksyä sinulle, Hannele.

Leena Lumi kirjoitti...

Ihanin vuodenaika ikinä on syksy♥ Meilläkin pihlanmarjoja, mutta parhaiten heinäkuun kuivuudesta ovat selvinneet tuurenpihlajat. Osa suomenpihlajista on rypistellyt lehtiään, mutta toki marjoja niissäkin.

Oi, vanhat ikikuusikot♥ Minulla oli sellainen ja sen alla ei kasvanut kuin yhtä sientä, nimeä en muista, mutta ystäväni kävi ne sieltä poimimassa. Joku kuusenherkkujuttu se oli. Kasvaa ihan yksinään ikivanhojen jättimäisten kuusten alla.

Mukavaa tämän värikkään kuukauden jatkoa sinulle♥♥

Nila kirjoitti...

Kerrassaan upea pihlaja kyllä sitä kuvaa kannattaa ja Luna on kyllä mainiossa asennossa.