Tytär soitti maanantai aamuna, että on kaksi tuntia aikaa pakata...
hän tulee hakemaan asunto-autolla.
Ehdimme mukaan..:)
Matka oli upea...suurimmalta osin.
Tulimme rikkaiksi, kun bongasimme
monta sateenkaaren päätä.
Nautimme upeista maisemista...
yövyimme kosken rannalla...
patikoimme.
Makasimme laiturilla, ihaillen pilviä♥
Ajon aikana satoi usein ja,
kun pääsimme perille paistoi aurinko.
Välillä oli apukuskin vuoro ajaa.
Kävimme Valamon luostarissa.
Kaikki meni hyvin, kunnes olimme yöpymässä Heinävedelle.
Lähdimme tyttären kanssa
koiria ulkoiluttamaan ja samalla
leirintäaluetta tutkimaan.
Tulimme saunalle.
Yhtäkkiä näin sakemannin hyökkäävän kohti....
otti Niilon selästä hampaisiinsa ja retuutti poikaa.
Huusin suoraa huutoa...olin varma,
että Niilo kuolee.
Sakemanni näki tyttären koiran, heitti Niilon
suustaan kaaressa ja hyökkäsi tyttären
koiran kimppuun.
Silloin nappasin, ulisevan Niilon syliini.
Onneksi koira sai Nipsusta kiinni, vain takapäästä ja onneksi Nipsulla on niin paksu turkki, että
sakemanni sai vain karvoja suuhunsa..
Tytär sai sakemannia niskasta kiinni, jolloin
se irrotti otteensa Nipsusta.
Silloin vasta tuli koira omistaja paikalle....
olivat toisen miehen kanssa saunomassa ja
koira vapaana saunan edessä!!!!
Voitte varmaan kuvitella, miten huusin
miehelle: pidä se rakkisi kiinni.
Mies kehtasi sanoa, että älä koiralle huuda,
ei ole koiran vika.
Sanoin/huusin, että EI TODELLAKAAN ole...vika ON AINA OMISTAJASSA.
Lähdimme vauhdilla elänlääkärille.
Lähin Tuhatjalka (päivystys) oli Kuopiossa.
Siinä nopeusrajoittukset paukkui.
Nyt Niilo on antibioottikuurilla ja haavoihin pitää laittaa pihkasalvaa.
Ennen, kuin lähdimme lääkäriin, tytär otti mieheltä tiedot ylös ja lupasi kyllä maksaa lääkärikulut. Jos ei maksa otamme seuraavaksi yhteyttä poliisiin.
Todistajista ei ole puutetta!
Leirintäalueella oli paljon vanhempia pienine lapsineen. Miten oli käynyt, jos koira olisi hyökännyt, lapsen päälle.
En voi sitä edes ajatella, miten siinä olisi käynyt.
Yövyimme sitten Kuopiossa.
Onneksi Niilokin selviää tapahtuneesta, mutta tätä kirjoittaessakin alkavat käteni täristä.
Niin järkyttynyt olin ja olen vieläkin.
Nyt olemme turvallisesti kotona.
Tästä tulikin oikein vuodatus....
toivottavasti jaksoit lukea loppuun asti..:)
Hannele
ps. En vihaa sakemanneja...meilläkin sellainen ollut...ja tyttärellä....vihaan tuollaisia koiranomistajia,
joka tullakin sakemannilla sattui olemaan!