...räystäät ne tippuu.....

Olen niiiiiin onnellinen!!

Saan taas nukkua, kultani vieressä. ....eilen sain hänet kotiin. Kyllä se oli outoa nukkua yksin, kun on tottunut vierellä tuhisevaan, miehen körilääseen. Tuo köriläs on kirjoitettu ihan rakkaudella...:)

Tuliaisiakin sain sairaalasta......  oikein vanhanajan makeisia...:)) No, taisivat makeiset olla vain itseltä  syömättä jääneet, mutta kuten kuvasta huomaatte, minulta ei jää makeiset syömättä.... valitettavasti...:)

Kävimme tuossa Askossa, joka on tuossa aikas lähellä, ostamassa uudet sängyt.... sellaiset moottoroidut. Saadaan ne, joko ensiviikon lopulla tai seuraavan viikon alussa. Miehelläni, kun palasi leikkauksen jälkeen se refluksitauti ja hänen on helpompi nukkua, kun saa pääpuolen sängystä ylös.

Saas nähdä miten mahdutaan uusiin sänkyihin, ovat VAIN 90 cm leveät vanhat, kun ovat 120 cm eli yhteesä 240 cm....:))
Hienoa, että tulee makkarriin ruhtinaallisesti tilaa. Meillä on aika iso makuuhuone, mutta nuo sängyt ovat vieneet, kyllä tilaa ihan mahdottomasti. Ihanahan niissä on tietysti nukkua, mutta varmasti meille riittä tuo 180 cm:kin.

Voi, miten ihana ilma oli taas tänään..... räystäät tippui ja lumi sulaa silmissä. Kävimme tänään mieheni kanssa, jopa pienellä lenkillä metsäsäpolulla.

Nyt, kun olin yksin ehdin kierrellä kirppareita, miestäni en ole vielä tuohon harrastukseen saanut innostumaan.
Löysin puiset korkeaselkäiset puutarhatuolit 15 € kappale ja loppujen lopuksi maksoin niistä yhteensä 25 euroa.... eli olivat "ilmaiset".
No, sitten piti ruveta putsaamaan teranssia ja johan mies siellä hetken istui, uudella tuolilla, kasvot auriinkoon päin nostettuna. On tämä kevätaika  on niin ihanaa.

Kiitos taas teille kaikille visiitillä käyneille ja sydämellisesti tervetuloa uudet lukijat... toivottavasti viihdytte sivuillani......

Oikein aurinkoista sunnuntaita teille kaikille... pidetään toisistamme huolta!!

Potilas...

Lämmin kiitos teille kaikille visiitillä käyneille ja merkin käynnistänne jättäneille, kuin myös niille, jotka ovat vain vierailulla piipahtaneet!!

Täällä on tänään ollut mahtava tuuli, välillä taitaa puuskissa puhaltaa ihan myrskylukemissa..... siis tämäkin minusta aivan ihana ilma..:) Aurinkoa olisi kyllä saanut olla vähän reilummin, mutta ehkä huomenna sitten.....

 

Potilas paranee ihan silmissä..... on tuo lääketiede ihmeellistä. Mitä kaikkea onkaan vatsassa korjailtu ja siirretty ja kaikki taas toimii. Nyt potilas saa taas jo juoda vettä ja sai jogurttia aamiaiseksi ja sosekeittoa päivälliseksi..... maistuu kuulema taivaalliselta paaston jälkeen...:))

Eilen potilas pelästytti minut todella. Oli aamulla alkanut oksentamaan ja siitä vatsa kipeytyi...... joutui taas kuvattavaksi, josko vatsassa ei olekkaan kaikki hyvin, mutta onneksi oli!! 

Vatsalihakset kipeytyivät ilmeisesti, kun potilas joutui yökkäämään. Tänään hän sitten olikin jo niin reipas, että teimme kävelylenkin sairaalaassa...... ja ajelimme hissillä..:)  Mieheni on käynyt monessa suuressa leikkauksen ja parantunut aina ihmeen nopeasti, vaikka eihän niitä edellisiä voi tähän juttuun verrata. Kovin mielelläni hänet jo kotiin hakisin, mutta ymmärränhän minä, että ei se onnistu vielä.

Niilokin on ollut hoidossa tyttärini luona. Siellä hänellä on mukavaa peuhata Nipsun kanssa. Joskus on pojilla raisuakin leikkiä.... vuorotellen ollaan selällään, eli antaudutaan. On se mukavaa, kun enolla ja siskon pojalla synkkaa niin hyvin..:))

Huomenna onkin sitten jo torstai ja kohta on viikko taas mennyt..... ja kunnon kevät on viikkoa lähempänä....

Pidetään lähimmäisistämme huolta ja nautitaan elämästä........ elämä on niin ihanaa....<3

... Naistenpäivä....

Hyvää Naistenpäivää teille kaikille ihaNaisille!!!

ja

liukasta laskiaistiistaita!

Hyvä

kevättä rinnassa....

Oli ihan pakko tulla käymään täällä blogissa, ennen sairaalaan menoa. Olin äsken lenkillä ja sain ikuistettua kännykälläni yhden varmimmista kevään merkeistä...... kas tässä...

Siinä on jo parit muodotettu ja lempi leiskuaa...:))  Lintujen "merkistä" ei minulla ole tietoa, mutta ihania olivat, siinä istuessaan, kylki kyljessä....... oi, ihana kevät.....

Pistän tähän, myös kuvan miehestäni, jonka eilen sairaalassa nappasin ( ei herkille karsojille).

Paljon on pienempi haava, mitä olisi ollut, jos etäispesäkkeitä olisi löytynyt, mutta pituutta haavalla silti on ja kovin on kivulias olo. Mutta niin vaan oli tänä aamuna, hoitajien avustuksella, suihkussa jo käyty. Sisua tältä mieheltä ei ainakaan puutu....:)
 
Kiitos teille ihaNaisille ystäville, kommenteistanne edelliseen postaukseen..... on onni omistaa näin monta ystävää <3

hyviä uutisia ja ihana kirje.....

Vaikka aurinko on jo painunut mailleen,  sydämessäni se loistaa kirkkaimmin, kuin aikoihin.
Voi, että olen kiitollinen, niin kiitollinen ja onnellinen. Rukoukset on kuultu!

Mieheni leikattiin tänään ja sain juuri tietää, että kasvain saatiin kokonaisuudessaan pois. Nyt voimme alkaa nauttimaan kevään kauneudesta.
Hän pääsi vasta klo  6 osastolle, oli koko päivän heräämössä.
Kiitos teille kaikille rukouksista ja myötäelämisestä.

Olen koko päivän touhunnut, kuin mielipuoli..... olen siirrellyt huonekaluja ja siivonnut ja käynyt sairaalassa niin aikaisin, että en tavannut miestäni, kun oli siellä heräämössä. En voinut pysähtyä, jotenkin, kun pysyin toimeliaana, päiväni meni paremmin, vaikka asia ei mielestä hetkeksikään väistynyt.

Tässä kuvia päivän aikaansaannoksista. Siirsin kirjahyllyn toiseen huoneeseen ja hyllyn tieltä lipaston makuhuoneeseen.

Siis, huh huh... kyllä oli hommaa. Vanhat pyyhkeet, hyllyn ja lipaston jalkojen alle ja sitten puhkuen vetämistä ja työntämistä. Ja kun nämä oli saatu paikoilleen, niin sitten kaapin sisällöt ja kirjat..... siis kirjoja on vähän yli

kaksisataa.. ensin imuroin ne ja sitten kannoin toiseen huoneeseen ja asettelin taas hyllyyn ja...... no, eihän siinä sitten muuta, mutta kyllä siinä oli hommaa.

Tämän lipaston siirsin makuhuoneeseen.

Hetken, kun vedin henkeä ja leeputin käsiäni ajattelin, että katsompa, onko tullut sähköpostia ja olihan sitä tullut.... yksi kirje..... kirje, joka sai minut tosi hyvälle mielelle. Kirjeen sisältö oli ihana. Sain huomata, että jossakin on joku, joka ajattelee minua ja rukoilee puolestani.
Tuntuu ihanalta huomata, että ihminen, jota koskaan ei ole tavannut, voi tuntua niin läheiseltä. Kiitos  ja halaus ystäväni, olet minulle tärkeä!!!

Tässä vielä pari kuvaa Niilosta ja naapurin Mummarista.. Mummari on vasta noin  neljäkuukautta vanha, mutta jo Niilon kokoinen ja Niilon hyvä kaveri...

Kyllä on pojilla mukavaa, kun saavat juosta kilpaa ja painia sydämensä kyllyydestä.

Ovat ihana pari......musta ja valkoinen.

Kiitos paljon runsaista kommenteistanne.... olette ihania..... kiitos!!

... uusi viikko....

Kevättä odotellessa laitan tähän kuvan viime keväältä... sinivuokkoja.... meillä mökillä kasvaa keväällä ensin sinivuokkoja, sitten valkovuokkoja ja kielot ovat seuraavana vuorossa.

Uusi viikko tekee tuloaan..... meille aivan erityinen viikko..... keskiviikkona mieheni menee sairaalaan ja ilmeisesti sitten torstaina leikataan. Vihdoinkin!
Toivottavasti sitten tämä hirveä paine vähän helpottaisi.
Peikko kummittelee mielessä koko ajan, vaikka miten yrittää ajatella muuta.... tuntuu, että voimia ei enää ole.
Hengityskin tuntuu työläältä........ Kehossa tuntuu kummalta.... tuntuu, kuin vapisisin sisältäpäin....
Rukoilen voimia, että jaksan tämän vaikean ajan.... rukoilen voimia kannatella miestäni silloin, kun hän itse ei enää jaksa.
Tiedän, että ihmiselle ei anneta enempää taakkaa, mitä hän jaksaa kantaa, mutta minä en ole kovin vahva.
Tuntuu, että olen koko ajan vain pyytämässä, mutta pyydän teiltä taas kerran, että muistaisitte meitä rukouksisanne. Olemme tällä hetkellä kaiken avun tarpeessa.... kiitos!

Kiitos teille kaikille ihaNaisille kommenteistanne... ja uudet lukijat, olette sydämellisesti tervetulleet sivuilleni, toivottavsti viihdytte.

... ja taas on perjantai...

No, nyt sitten pakkanen on hellittänyt meistä otettaan, päivällä -6,5 astetta, mutta kova tuuli riepottelee puita ja saa pakkasen tuntumaan hyytävältä. Kävin vilkaisemassa mittaria ja nyt on enää -3,6. Tuntuu ihan uskomattomalta, miten nopeasti pakkanen sitten lauhtuu, kun on lauhtuakseen.
Olisi saanut lauhtua jo aikaisemmin tällä viikolla, koska täällä on ollut lapsilla hiihtolomaviikko. Vaikka eihän se lapsia haittaa, vaikka olisi kovempikin pakkanen. Posket punaisina sitä peuhataan lumessa ja lasketaan mäkeä, eikä kylmästä ole tietoa. Toista se on meillä aikuisilla....:))
Voi, muistan hiihtolomat lapsena. Vietimme ne serkkutyttöjen kanssa mamman ja papan luona Aurassa. Päivät pitkät peuhasimme lumessa, pelloilla ja ojissa. Kun tulimme sisälle, oli lapaset ja pipot täynnä lumipalluroita.

Kauppareissulla ostin neilikoita. Ovat kauniin kaksivärisiä.
Ostin myös tulppaaneja ja ne ovat tuollaisia vaaleita, aivan ihastuttavan värisiä ja kerrattuja, olisikohan väri shamppanja... kauniita ovat. Mielestäni Aalto vaasiin kuuluu tulppaaneja. Onhan siinä muutkin kukat kauniita, mutta jotenkin vaasi on, kuin tulppaaneille suunniteltu.

Kävimme tyttären kanssa iltapäivällä sellaisessa ihanassa osto ja myyntiliikkeessä Liedossa. Paikka on vähän kuin kirppis. Ja eihän sieltä lähdetty tyhjinkäsin, tälläkään kertaa. Minulla ei paljon ostoksia ollut, mutta seuralaisella vähän enemmän...:)) Siellä olisi yksi vanha puusohva, mieleni teksi sellaista, mutta olen nähnyt kauniimpiakin ja siksi se jää varmasti minulta ostamatta. Ja se on maalattu tosi tökerösti, eli siinä olisi kova työ saada se kauniiksi. Onko teistä muuten  300 euroa, halpa hinta sohvasta?

Tässä nämä minun ostot. Ihana vanha emalinen siivilä ja Arabian vanha tarjoiluvati. Tytär osti samaan sarjaan kuuluvan tarjoiluvadin. Hän osti myös vanhoja Arabian lautasia, kun tuore aviomies oli tehnyt hänelle keittiön seinälle sellaisen lautashyllyn. Omista vanhoista lautasistani jo aikaisemmin hänelle muutaman annoin.

Tästä tarjoiluvadista tykkään ihan valtavasti. Sitä voi joskus käyttää... joskus juhlissa, kunhan muistaa olla laittamatta astianpesukoneeseen. Siellä kyllä ihanat kukkakuviot lähtisivät.

Lämpimät kiitokset teille visiitillä käyneille... kommentit ilahduttavat aina.

Rentouttavaa viikonloppua ystävät! Pidetään toisistamme huolta.

minä ja minun käsilaukku...

Nappasin haasteen Pepin blogista Mummun huusholli...... on muuten ihana blogi, käyppä vilkaisemassa, jos ei vielä ole sinulle tuttu.

Haaste on käsilaukkufriikeille ja haasteessa pitää kuvata käsilaukkunsa ja laukun sisältö.

No, minulla sitä sisältöä piisaa...... mieheni on kerran sanonut, kun esittelin uutta laukkuani hänelle (oli taas isompi, kuin edellinen), että seuraavaksi voin ottaa käyttöön matkalaukun ja varmasti sekin hyvin pian kävisi pieneksi.....

Mitähän hän tuolla oikein tarkoitti...... laukussani ei ole mitään turhaa, vaan kaikki on hyvin tarpeellista..:))

Ja tässä on sitten ihana laukkuni...

Ja alla laukun tämänpäiväinen sisältö..... mikä kyllä on jokapäiväinen sisältö. Kuvasta puuttuu minun "pieni" avainnippuni.

Kukkaronikin pullistelee ja pullistelee. Rahaa siinä ei ole, mutta kaikkea muuta, hyvin tarpeellista..... eihän sitä koskaan voi tietää, kun kotoa lähtee, mitä yhtäkkiä voi tarvita...... vai mitä.

Ja sitten minulla on aina mukana tälläinen kansio, joka jo yksin painaa ihana liikkaa saatika sitten, kun kansion sisällä on allakka ja jos mitä tuikki tärkeää paperia...:)  Hyvä, että neppari kiinni pysyy.

Laukkuni painaa ihan hirveästi, mutta urhoollisesti sen jaksan kantaa.... onneksi kuljen työmatkan omalla autolla, niin ei tarvitse pitkiä matkoja laukkua kantaa. Tulisi olakapää kipeäksi.....:)

Napatkaa te nyt tämä haaste ja kuvatkaa laukkunne ja sen sisältö!!

Kiitos taas teille kaikille niin ihanista kommenteista!!  On mukavaa kirjoitella, kun tietää, että te ystävät luette juttujani ja on ihanaa lukea teidän tarinoitanne ja katsella hienoja kuvianne.

Sydämellisesti tervetuloa uudet lukijat.

Kiitos Maiju ja Seijastiina...

Maijulta blogista Männiköllä ja Seijastiinalta bogista Lähellä luontoa sain tunnustuksen... Kiitos! Kiitos!
                                                  

Ja sitten vastailemaan viiteen kysymykseen.

1. Milloin  aloitit blogisi?

29.07.2010. Olen siis vielä ihan vihreä kirjoittelija, täällä blogimaailmassa.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Kirjoitan elämästäni, siis perheestäni, ajatuksistani, iloistani ja suruistani. Aivan tavallisesta arkipäivästäni.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Erityiseksi sitä ei varmasti mikään tee... kuvat niin ja näin... ja entäs tekstit sitten... ne painovirhepaholaiset. Hetkinen, nuohan juuri siitä tekee erityisen, virheineen kaikkineen..:)

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittelun?

Alkusysäyksen sain tyttäreltäni, joka on kova sisutelemaan ja surffalilee usein blogeissa. Olen myös

kirjoittanut aina päiväkirjaa ja jotenkin tämä maailma tuntui heti tutulta. Kirjoitan kyllä vieläkin päiväkirjaan, kaikesta sellaisesta, jota en tänne halua kirjoittaa.... syvimmistä mietteistäni.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

No.... ensimmäisekeksi nuo "painovirheet" ja odotan innostuneena, miten tuo kameran käyttö kehittyy.... tai se silmä, millä kuvista saa kauniita...:)

Sitten vielä pitää nimetä viisi blogia, joihin tämän haluaa tunnustuksen antaa....

Haluaisin antaa tämän niin monelle teistä, mutta kait minun pitää joitakin nimetä. Lähetän tämän siis seuraaville henkilöille:

 1. Tinttarus, blogiin Riihipirtti.
 2. Possumamma, blogiin Siipien Suojassa.

 3. Maelka, blogiin Unelmien Mummonmökki.

 4. Blogiin,  petit boudoir
 5. Mia,  blogiin Sisustus Sievä.  

Siis miten tämä kirjoittelu voikin olla  välillä näin vaikeaa.... yritin sommitella kirjoituksen niin hienoksi, mutta ei sitten onnistunut.... olisikohan tässä yksi parannuskohde blogiini... siis pitäisi opetella hallitsemaan tätä ohjelmaa!!!:))